aavikoitua

Finnish

Etymology

aavikko +‎ -oitua

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈɑːʋikoi̯tuɑˣ/, [ˈɑ̝ːʋiˌko̞i̯t̪uɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -oituɑ
• Syllabification^(key): aa‧vi‧koi‧tu‧a

Verb

aavikoitua

1. (intransitive) to desertify (become desert)

Conjugation

Inflection of aavikoitua (Kotus type 52*F/sanoa, t-d gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		aavikoidun	en aavikoidu	1st sing.	olen aavikoitunut	en ole aavikoitunut
2nd sing.		aavikoidut	et aavikoidu	2nd sing.	olet aavikoitunut	et ole aavikoitunut
3rd sing.		aavikoituu	ei aavikoidu	3rd sing.	on aavikoitunut	ei ole aavikoitunut
1st plur.		aavikoidumme	emme aavikoidu	1st plur.	olemme aavikoituneet	emme ole aavikoituneet
2nd plur.		aavikoidutte	ette aavikoidu	2nd plur.	olette aavikoituneet	ette ole aavikoituneet
3rd plur.		aavikoituvat	eivät aavikoidu	3rd plur.	ovat aavikoituneet	eivät ole aavikoituneet
passive		aavikoidutaan	ei aavikoiduta	passive	on aavikoiduttu	ei ole aavikoiduttu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		aavikoiduin	en aavikoitunut	1st sing.	olin aavikoitunut	en ollut aavikoitunut
2nd sing.		aavikoiduit	et aavikoitunut	2nd sing.	olit aavikoitunut	et ollut aavikoitunut
3rd sing.		aavikoitui	ei aavikoitunut	3rd sing.	oli aavikoitunut	ei ollut aavikoitunut
1st plur.		aavikoiduimme	emme aavikoituneet	1st plur.	olimme aavikoituneet	emme olleet aavikoituneet
2nd plur.		aavikoiduitte	ette aavikoituneet	2nd plur.	olitte aavikoituneet	ette olleet aavikoituneet
3rd plur.		aavikoituivat	eivät aavikoituneet	3rd plur.	olivat aavikoituneet	eivät olleet aavikoituneet
passive		aavikoiduttiin	ei aavikoiduttu	passive	oli aavikoiduttu	ei ollut aavikoiduttu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		aavikoituisin	en aavikoituisi	1st sing.	olisin aavikoitunut	en olisi aavikoitunut
2nd sing.		aavikoituisit	et aavikoituisi	2nd sing.	olisit aavikoitunut	et olisi aavikoitunut
3rd sing.		aavikoituisi	ei aavikoituisi	3rd sing.	olisi aavikoitunut	ei olisi aavikoitunut
1st plur.		aavikoituisimme	emme aavikoituisi	1st plur.	olisimme aavikoituneet	emme olisi aavikoituneet
2nd plur.		aavikoituisitte	ette aavikoituisi	2nd plur.	olisitte aavikoituneet	ette olisi aavikoituneet
3rd plur.		aavikoituisivat	eivät aavikoituisi	3rd plur.	olisivat aavikoituneet	eivät olisi aavikoituneet
passive		aavikoiduttaisiin	ei aavikoiduttaisi	passive	olisi aavikoiduttu	ei olisi aavikoiduttu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		aavikoidu	älä aavikoidu	2nd sing.	—	—
3rd sing.		aavikoitukoon	älköön aavikoituko	3rd sing.	olkoon aavikoitunut	älköön olko aavikoitunut
1st plur.		aavikoitukaamme	älkäämme aavikoituko	1st plur.	—	—
2nd plur.		aavikoitukaa	älkää aavikoituko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		aavikoitukoot	älkööt aavikoituko	3rd plur.	olkoot aavikoituneet	älkööt olko aavikoituneet
passive		aavikoiduttakoon	älköön aavikoiduttako	passive	olkoon aavikoiduttu	älköön olko aavikoiduttu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		aavikoitunen	en aavikoitune	1st sing.	lienen aavikoitunut	en liene aavikoitunut
2nd sing.		aavikoitunet	et aavikoitune	2nd sing.	lienet aavikoitunut	et liene aavikoitunut
3rd sing.		aavikoitunee	ei aavikoitune	3rd sing.	lienee aavikoitunut	ei liene aavikoitunut
1st plur.		aavikoitunemme	emme aavikoitune	1st plur.	lienemme aavikoituneet	emme liene aavikoituneet
2nd plur.		aavikoitunette	ette aavikoitune	2nd plur.	lienette aavikoituneet	ette liene aavikoituneet
3rd plur.		aavikoitunevat	eivät aavikoitune	3rd plur.	lienevät aavikoituneet	eivät liene aavikoituneet
passive		aavikoiduttaneen	ei aavikoiduttane	passive	lienee aavikoiduttu	ei liene aavikoiduttu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		aavikoitua		present	aavikoituva	aavikoiduttava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st aavikoituakseni aavikoituaksemme 2nd aavikoituaksesi aavikoituaksenne 3rd aavikoituakseen aavikoituaksensa		past	aavikoitunut	aavikoiduttu
2nd	inessive2	aavikoituessa	aavikoiduttaessa	agent3	aavikoituma
		Possessive forms Person sing. plur. 1st aavikoituessani aavikoituessamme 2nd aavikoituessasi aavikoituessanne 3rd aavikoituessaan aavikoituessansa		negative	aavikoitumaton
	instructive	aavikoituen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	aavikoitumassa	—
	elative	aavikoitumasta	—
	illative	aavikoitumaan	—
	adessive	aavikoitumalla	—
	abessive	aavikoitumatta	—
	instructive	aavikoituman	aavikoiduttaman
4th4	verbal noun	aavikoituminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st aavikoitumaisillani aavikoitumaisillamme 2nd aavikoitumaisillasi aavikoitumaisillanne 3rd aavikoitumaisillaan aavikoitumaisillansa

Derived terms

• aavikoituminen

 

Related terms

• aavikko
• aavikoittaa (transitive)

Further reading

• “aavikoitua”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02

Anagrams

• avioitukaa