aikaansaavin

Finnish

Adjective

aikaansaavin

1. superlative degree of aikaansaava

Declension

Inflection of aikaansaavin (Kotus type 36*H/sisin, mp-mm gradation)
nominative		aikaansaavin	aikaansaavimmat
genitive		aikaansaavimman	aikaansaavimpien aikaansaavinten
partitive		aikaansaavinta	aikaansaavimpia
illative		aikaansaavimpaan	aikaansaavimpiin
		singular	plural
nominative		aikaansaavin	aikaansaavimmat
accusative	nom.	aikaansaavin	aikaansaavimmat
	gen.	aikaansaavimman
genitive		aikaansaavimman	aikaansaavimpien aikaansaavinten aikaansaavimpainrare
partitive		aikaansaavinta	aikaansaavimpia
inessive		aikaansaavimmassa	aikaansaavimmissa
elative		aikaansaavimmasta	aikaansaavimmista
illative		aikaansaavimpaan	aikaansaavimpiin
adessive		aikaansaavimmalla	aikaansaavimmilla
ablative		aikaansaavimmalta	aikaansaavimmilta
allative		aikaansaavimmalle	aikaansaavimmille
essive		aikaansaavimpana	aikaansaavimpina
translative		aikaansaavimmaksi	aikaansaavimmiksi
abessive		aikaansaavimmatta	aikaansaavimmitta
instructive		—	aikaansaavimmin
comitative		—	aikaansaavimpine

Possessive forms of aikaansaavin (Kotus type 36*H/sisin, mp-mm gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative aikaansaavimpani aikaansaavimpani accusative nom. aikaansaavimpani aikaansaavimpani gen. aikaansaavimpani genitive aikaansaavimpani aikaansaavimpieni aikaansaavinteni aikaansaavimpainirare partitive aikaansaavintani aikaansaavimpiani inessive aikaansaavimmassani aikaansaavimmissani elative aikaansaavimmastani aikaansaavimmistani illative aikaansaavimpaani aikaansaavimpiini adessive aikaansaavimmallani aikaansaavimmillani ablative aikaansaavimmaltani aikaansaavimmiltani allative aikaansaavimmalleni aikaansaavimmilleni essive aikaansaavimpanani aikaansaavimpinani translative aikaansaavimmakseni aikaansaavimmikseni abessive aikaansaavimmattani aikaansaavimmittani instructive — — comitative — aikaansaavimpineni second-person singular possessor singular plural nominative aikaansaavimpasi aikaansaavimpasi accusative nom. aikaansaavimpasi aikaansaavimpasi gen. aikaansaavimpasi genitive aikaansaavimpasi aikaansaavimpiesi aikaansaavintesi aikaansaavimpaisirare partitive aikaansaavintasi aikaansaavimpiasi inessive aikaansaavimmassasi aikaansaavimmissasi elative aikaansaavimmastasi aikaansaavimmistasi illative aikaansaavimpaasi aikaansaavimpiisi adessive aikaansaavimmallasi aikaansaavimmillasi ablative aikaansaavimmaltasi aikaansaavimmiltasi allative aikaansaavimmallesi aikaansaavimmillesi essive aikaansaavimpanasi aikaansaavimpinasi translative aikaansaavimmaksesi aikaansaavimmiksesi abessive aikaansaavimmattasi aikaansaavimmittasi instructive — — comitative — aikaansaavimpinesi first-person plural possessor singular plural nominative aikaansaavimpamme aikaansaavimpamme accusative nom. aikaansaavimpamme aikaansaavimpamme gen. aikaansaavimpamme genitive aikaansaavimpamme aikaansaavimpiemme aikaansaavintemme aikaansaavimpaimmerare partitive aikaansaavintamme aikaansaavimpiamme inessive aikaansaavimmassamme aikaansaavimmissamme elative aikaansaavimmastamme aikaansaavimmistamme illative aikaansaavimpaamme aikaansaavimpiimme adessive aikaansaavimmallamme aikaansaavimmillamme ablative aikaansaavimmaltamme aikaansaavimmiltamme allative aikaansaavimmallemme aikaansaavimmillemme essive aikaansaavimpanamme aikaansaavimpinamme translative aikaansaavimmaksemme aikaansaavimmiksemme abessive aikaansaavimmattamme aikaansaavimmittamme instructive — — comitative — aikaansaavimpinemme second-person plural possessor singular plural nominative aikaansaavimpanne aikaansaavimpanne accusative nom. aikaansaavimpanne aikaansaavimpanne gen. aikaansaavimpanne genitive aikaansaavimpanne aikaansaavimpienne aikaansaavintenne aikaansaavimpainnerare partitive aikaansaavintanne aikaansaavimpianne inessive aikaansaavimmassanne aikaansaavimmissanne elative aikaansaavimmastanne aikaansaavimmistanne illative aikaansaavimpaanne aikaansaavimpiinne adessive aikaansaavimmallanne aikaansaavimmillanne ablative aikaansaavimmaltanne aikaansaavimmiltanne allative aikaansaavimmallenne aikaansaavimmillenne essive aikaansaavimpananne aikaansaavimpinanne translative aikaansaavimmaksenne aikaansaavimmiksenne abessive aikaansaavimmattanne aikaansaavimmittanne instructive — — comitative — aikaansaavimpinenne third-person possessor singular plural nominative aikaansaavimpansa aikaansaavimpansa accusative nom. aikaansaavimpansa aikaansaavimpansa gen. aikaansaavimpansa genitive aikaansaavimpansa aikaansaavimpiensa aikaansaavintensa aikaansaavimpainsarare partitive aikaansaavintaan aikaansaavintansa aikaansaavimpiaan aikaansaavimpiansa inessive aikaansaavimmassaan aikaansaavimmassansa aikaansaavimmissaan aikaansaavimmissansa elative aikaansaavimmastaan aikaansaavimmastansa aikaansaavimmistaan aikaansaavimmistansa illative aikaansaavimpaansa aikaansaavimpiinsa adessive aikaansaavimmallaan aikaansaavimmallansa aikaansaavimmillaan aikaansaavimmillansa ablative aikaansaavimmaltaan aikaansaavimmaltansa aikaansaavimmiltaan aikaansaavimmiltansa allative aikaansaavimmalleen aikaansaavimmallensa aikaansaavimmilleen aikaansaavimmillensa essive aikaansaavimpanaan aikaansaavimpanansa aikaansaavimpinaan aikaansaavimpinansa translative aikaansaavimmakseen aikaansaavimmaksensa aikaansaavimmikseen aikaansaavimmiksensa abessive aikaansaavimmattaan aikaansaavimmattansa aikaansaavimmittaan aikaansaavimmittansa instructive — — comitative — aikaansaavimpineen aikaansaavimpinensa

Adjective

aikaansaavin

1. instrumental plural of aikaansaava