aistin

Finnish

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈɑi̯stin/, [ˈɑ̝i̯s̠tin]
• Rhymes: -ɑistin
• Syllabification^(key): ais‧tin

Etymology 1

aistia +‎ -in

Noun

aistin

1. sensor, sense organ (organ for sensing)

Declension

Inflection of aistin (Kotus type 33/kytkin, no gradation)
nominative		aistin	aistimet
genitive		aistimen	aistimien aistinten
partitive		aistinta	aistimia
illative		aistimeen	aistimiin
		singular	plural
nominative		aistin	aistimet
accusative	nom.	aistin	aistimet
	gen.	aistimen
genitive		aistimen	aistimien aistinten
partitive		aistinta	aistimia
inessive		aistimessa	aistimissa
elative		aistimesta	aistimista
illative		aistimeen	aistimiin
adessive		aistimella	aistimilla
ablative		aistimelta	aistimilta
allative		aistimelle	aistimille
essive		aistimena	aistimina
translative		aistimeksi	aistimiksi
abessive		aistimetta	aistimitta
instructive		—	aistimin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of aistin (Kotus type 33/kytkin, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative aistimeni aistimeni accusative nom. aistimeni aistimeni gen. aistimeni genitive aistimeni aistimieni aistinteni partitive aistintani aistimiani inessive aistimessani aistimissani elative aistimestani aistimistani illative aistimeeni aistimiini adessive aistimellani aistimillani ablative aistimeltani aistimiltani allative aistimelleni aistimilleni essive aistimenani aistiminani translative aistimekseni aistimikseni abessive aistimettani aistimittani instructive — — comitative — aistimineni second-person singular possessor singular plural nominative aistimesi aistimesi accusative nom. aistimesi aistimesi gen. aistimesi genitive aistimesi aistimiesi aistintesi partitive aistintasi aistimiasi inessive aistimessasi aistimissasi elative aistimestasi aistimistasi illative aistimeesi aistimiisi adessive aistimellasi aistimillasi ablative aistimeltasi aistimiltasi allative aistimellesi aistimillesi essive aistimenasi aistiminasi translative aistimeksesi aistimiksesi abessive aistimettasi aistimittasi instructive — — comitative — aistiminesi first-person plural possessor singular plural nominative aistimemme aistimemme accusative nom. aistimemme aistimemme gen. aistimemme genitive aistimemme aistimiemme aistintemme partitive aistintamme aistimiamme inessive aistimessamme aistimissamme elative aistimestamme aistimistamme illative aistimeemme aistimiimme adessive aistimellamme aistimillamme ablative aistimeltamme aistimiltamme allative aistimellemme aistimillemme essive aistimenamme aistiminamme translative aistimeksemme aistimiksemme abessive aistimettamme aistimittamme instructive — — comitative — aistiminemme second-person plural possessor singular plural nominative aistimenne aistimenne accusative nom. aistimenne aistimenne gen. aistimenne genitive aistimenne aistimienne aistintenne partitive aistintanne aistimianne inessive aistimessanne aistimissanne elative aistimestanne aistimistanne illative aistimeenne aistimiinne adessive aistimellanne aistimillanne ablative aistimeltanne aistimiltanne allative aistimellenne aistimillenne essive aistimenanne aistiminanne translative aistimeksenne aistimiksenne abessive aistimettanne aistimittanne instructive — — comitative — aistiminenne third-person possessor singular plural nominative aistimensa aistimensa accusative nom. aistimensa aistimensa gen. aistimensa genitive aistimensa aistimiensa aistintensa partitive aistintaan aistintansa aistimiaan aistimiansa inessive aistimessaan aistimessansa aistimissaan aistimissansa elative aistimestaan aistimestansa aistimistaan aistimistansa illative aistimeensa aistimiinsa adessive aistimellaan aistimellansa aistimillaan aistimillansa ablative aistimeltaan aistimeltansa aistimiltaan aistimiltansa allative aistimelleen aistimellensa aistimilleen aistimillensa essive aistimenaan aistimenansa aistiminaan aistiminansa translative aistimekseen aistimeksensa aistimikseen aistimiksensa abessive aistimettaan aistimettansa aistimittaan aistimittansa instructive — — comitative — aistimineen aistiminensa

Derived terms

compounds

• aistinelin
• aistinsolu

 

Further reading

• “aistin”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-01

Etymology 2

Noun

aistin

1. genitive singular of aisti

Verb

aistin

1. first-person singular present/past indicative of aistia

Anagrams

• Stiina, taisin