ajastaika

Finnish

Etymology

ajast' (“from time”) +‎ aika (“time”); of Finno-Ugric origin, refers to the cyclical nature of time; cognates include Votic aigass-aika, Estonian aasta.

Noun

ajastaika

1. (archaic) year

Declension

Declension of ajastaika (type kala) singular plural nominative ajastaika ajastajat genitive ajastajan ajastaikojen ajastaikain1 partitive ajastaikaa ajastaikoja accusative ajastaika ajastajan ajastajat inessive ajastajassa ajastajoissa elative ajastajasta ajastajoista illative ajastaikaan ajastaikoihin adessive ajastajalla ajastajoilla ablative ajastajalta ajastajoilta allative ajastajalle ajastajoille essive ajastaikana ajastaikoina translative ajastajaksi ajastajoiksi instructive – ajastajoin abessive ajastajatta ajastajoitta comitative – ajastaikoineen 1) Rare.

Synonyms

• vuosi