(index ar)
Etymology
arvoitus + -llinen
Pronunciation
- IPA: [ˈɑrʋo̞it̪ukse̞lːine̞n], X-SAMPA: ["Arv\oituksel:inen]
- Hyphenation: ar‧voi‧tuk‧sel‧li‧nen
Adjective
arvoituksellinen (comparative arvoituksellisempi, superlative arvoituksellisin)
- enigmatic, cryptic, mysterious, puzzling
Declension
Declension of arvoituksellinen (type nainen)
|
singular |
plural |
|---|
| nominative |
arvoituksellinen |
arvoitukselliset |
|---|
| genitive |
arvoituksellisen |
arvoituksellisten
arvoituksellisien |
|---|
| partitive |
arvoituksellista |
arvoituksellisia |
|---|
| accusative |
arvoituksellinen
arvoituksellisen |
arvoitukselliset |
|---|
| inessive |
arvoituksellisessa |
arvoituksellisissa |
|---|
| elative |
arvoituksellisesta |
arvoituksellisista |
|---|
| illative |
arvoitukselliseen |
arvoituksellisiin |
|---|
| adessive |
arvoituksellisella |
arvoituksellisilla |
|---|
| ablative |
arvoitukselliselta |
arvoituksellisilta |
|---|
| allative |
arvoitukselliselle |
arvoituksellisille |
|---|
| essive |
arvoituksellisena |
arvoituksellisina |
|---|
| translative |
arvoitukselliseksi |
arvoituksellisiksi |
|---|
| instructive |
– |
arvoituksellisin |
|---|
| abessive |
arvoituksellisetta |
arvoituksellisitta |
|---|
| comitative |
– |
arvoituksellisineen |
|---|
|