avartua

Finnish

Etymology

avartaa +‎ -ua

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈɑʋɑrtuɑˣ/, [ˈɑ̝ʋɑ̝rˌt̪uɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -uɑ
• Syllabification^(key): a‧var‧tu‧a

Verb

avartua

1. (intransitive) to expand, enlarge, widen

Conjugation

Inflection of avartua (Kotus type 52*K/sanoa, rt-rr gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		avarrun	en avarru	1st sing.	olen avartunut	en ole avartunut
2nd sing.		avarrut	et avarru	2nd sing.	olet avartunut	et ole avartunut
3rd sing.		avartuu	ei avarru	3rd sing.	on avartunut	ei ole avartunut
1st plur.		avarrumme	emme avarru	1st plur.	olemme avartuneet	emme ole avartuneet
2nd plur.		avarrutte	ette avarru	2nd plur.	olette avartuneet	ette ole avartuneet
3rd plur.		avartuvat	eivät avarru	3rd plur.	ovat avartuneet	eivät ole avartuneet
passive		avarrutaan	ei avarruta	passive	on avarruttu	ei ole avarruttu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		avarruin	en avartunut	1st sing.	olin avartunut	en ollut avartunut
2nd sing.		avarruit	et avartunut	2nd sing.	olit avartunut	et ollut avartunut
3rd sing.		avartui	ei avartunut	3rd sing.	oli avartunut	ei ollut avartunut
1st plur.		avarruimme	emme avartuneet	1st plur.	olimme avartuneet	emme olleet avartuneet
2nd plur.		avarruitte	ette avartuneet	2nd plur.	olitte avartuneet	ette olleet avartuneet
3rd plur.		avartuivat	eivät avartuneet	3rd plur.	olivat avartuneet	eivät olleet avartuneet
passive		avarruttiin	ei avarruttu	passive	oli avarruttu	ei ollut avarruttu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		avartuisin	en avartuisi	1st sing.	olisin avartunut	en olisi avartunut
2nd sing.		avartuisit	et avartuisi	2nd sing.	olisit avartunut	et olisi avartunut
3rd sing.		avartuisi	ei avartuisi	3rd sing.	olisi avartunut	ei olisi avartunut
1st plur.		avartuisimme	emme avartuisi	1st plur.	olisimme avartuneet	emme olisi avartuneet
2nd plur.		avartuisitte	ette avartuisi	2nd plur.	olisitte avartuneet	ette olisi avartuneet
3rd plur.		avartuisivat	eivät avartuisi	3rd plur.	olisivat avartuneet	eivät olisi avartuneet
passive		avarruttaisiin	ei avarruttaisi	passive	olisi avarruttu	ei olisi avarruttu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		avarru	älä avarru	2nd sing.	—	—
3rd sing.		avartukoon	älköön avartuko	3rd sing.	olkoon avartunut	älköön olko avartunut
1st plur.		avartukaamme	älkäämme avartuko	1st plur.	—	—
2nd plur.		avartukaa	älkää avartuko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		avartukoot	älkööt avartuko	3rd plur.	olkoot avartuneet	älkööt olko avartuneet
passive		avarruttakoon	älköön avarruttako	passive	olkoon avarruttu	älköön olko avarruttu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		avartunen	en avartune	1st sing.	lienen avartunut	en liene avartunut
2nd sing.		avartunet	et avartune	2nd sing.	lienet avartunut	et liene avartunut
3rd sing.		avartunee	ei avartune	3rd sing.	lienee avartunut	ei liene avartunut
1st plur.		avartunemme	emme avartune	1st plur.	lienemme avartuneet	emme liene avartuneet
2nd plur.		avartunette	ette avartune	2nd plur.	lienette avartuneet	ette liene avartuneet
3rd plur.		avartunevat	eivät avartune	3rd plur.	lienevät avartuneet	eivät liene avartuneet
passive		avarruttaneen	ei avarruttane	passive	lienee avarruttu	ei liene avarruttu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		avartua		present	avartuva	avarruttava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st avartuakseni avartuaksemme 2nd avartuaksesi avartuaksenne 3rd avartuakseen avartuaksensa		past	avartunut	avarruttu
2nd	inessive2	avartuessa	avarruttaessa	agent3	avartuma
		Possessive forms Person sing. plur. 1st avartuessani avartuessamme 2nd avartuessasi avartuessanne 3rd avartuessaan avartuessansa		negative	avartumaton
	instructive	avartuen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	avartumassa	—
	elative	avartumasta	—
	illative	avartumaan	—
	adessive	avartumalla	—
	abessive	avartumatta	—
	instructive	avartuman	avarruttaman
4th4	verbal noun	avartuminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st avartumaisillani avartumaisillamme 2nd avartumaisillasi avartumaisillanne 3rd avartumaisillaan avartumaisillansa

Derived terms

• avartuma
• avartuminen

 

Further reading

• “avartua”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02

Anagrams

• vauraat