avovaimo

Finnish

(index av)

Etymology

avo- +‎ vaimo (“wife”)

Pronunciation

• IPA: [ˈɑʋoˌʋɑimo]
• Hyphenation: a‧vo‧vai‧mo

Noun

avovaimo

1. female partner in a cohabitation; wife in common-law marriage

Declension

Declension of avovaimo (type valo) singular plural nominative avovaimo avovaimot genitive avovaimon avovaimojen partitive avovaimoa avovaimoja accusative avovaimo avovaimon avovaimot inessive avovaimossa avovaimoissa elative avovaimosta avovaimoista illative avovaimoon avovaimoihin adessive avovaimolla avovaimoilla ablative avovaimolta avovaimoilta allative avovaimolle avovaimoille essive avovaimona avovaimoina translative avovaimoksi avovaimoiksi instructive – avovaimoin abessive avovaimotta avovaimoitta comitative – avovaimoineen

Hypernyms

• avopuoliso

Related terms

• avomies