divertikkeli

Finnish

Etymology

From German Divertikel, from Latin dīverticulum.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈdiʋertikːeli/, [ˈdiʋe̞rˌt̪ikːe̞li]
• Rhymes: -ikːeli
• Syllabification^(key): di‧ver‧tik‧ke‧li

Noun

divertikkeli

1. diverticulum

Declension

Inflection of divertikkeli (Kotus type 6/paperi, no gradation)
nominative		divertikkeli	divertikkelit
genitive		divertikkelin	divertikkelien divertikkeleiden divertikkeleitten
partitive		divertikkeliä	divertikkeleitä divertikkelejä
illative		divertikkeliin	divertikkeleihin
		singular	plural
nominative		divertikkeli	divertikkelit
accusative	nom.	divertikkeli	divertikkelit
	gen.	divertikkelin
genitive		divertikkelin	divertikkelien divertikkeleiden divertikkeleitten
partitive		divertikkeliä	divertikkeleitä divertikkelejä
inessive		divertikkelissä	divertikkeleissä
elative		divertikkelistä	divertikkeleistä
illative		divertikkeliin	divertikkeleihin
adessive		divertikkelillä	divertikkeleillä
ablative		divertikkeliltä	divertikkeleiltä
allative		divertikkelille	divertikkeleille
essive		divertikkelinä	divertikkeleinä
translative		divertikkeliksi	divertikkeleiksi
abessive		divertikkelittä	divertikkeleittä
instructive		—	divertikkelein
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of divertikkeli (Kotus type 6/paperi, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative divertikkelini divertikkelini accusative nom. divertikkelini divertikkelini gen. divertikkelini genitive divertikkelini divertikkelieni divertikkeleideni divertikkeleitteni partitive divertikkeliäni divertikkeleitäni divertikkelejäni inessive divertikkelissäni divertikkeleissäni elative divertikkelistäni divertikkeleistäni illative divertikkeliini divertikkeleihini adessive divertikkelilläni divertikkeleilläni ablative divertikkeliltäni divertikkeleiltäni allative divertikkelilleni divertikkeleilleni essive divertikkelinäni divertikkeleinäni translative divertikkelikseni divertikkeleikseni abessive divertikkelittäni divertikkeleittäni instructive — — comitative — divertikkeleineni second-person singular possessor singular plural nominative divertikkelisi divertikkelisi accusative nom. divertikkelisi divertikkelisi gen. divertikkelisi genitive divertikkelisi divertikkeliesi divertikkeleidesi divertikkeleittesi partitive divertikkeliäsi divertikkeleitäsi divertikkelejäsi inessive divertikkelissäsi divertikkeleissäsi elative divertikkelistäsi divertikkeleistäsi illative divertikkeliisi divertikkeleihisi adessive divertikkelilläsi divertikkeleilläsi ablative divertikkeliltäsi divertikkeleiltäsi allative divertikkelillesi divertikkeleillesi essive divertikkelinäsi divertikkeleinäsi translative divertikkeliksesi divertikkeleiksesi abessive divertikkelittäsi divertikkeleittäsi instructive — — comitative — divertikkeleinesi first-person plural possessor singular plural nominative divertikkelimme divertikkelimme accusative nom. divertikkelimme divertikkelimme gen. divertikkelimme genitive divertikkelimme divertikkeliemme divertikkeleidemme divertikkeleittemme partitive divertikkeliämme divertikkeleitämme divertikkelejämme inessive divertikkelissämme divertikkeleissämme elative divertikkelistämme divertikkeleistämme illative divertikkeliimme divertikkeleihimme adessive divertikkelillämme divertikkeleillämme ablative divertikkeliltämme divertikkeleiltämme allative divertikkelillemme divertikkeleillemme essive divertikkelinämme divertikkeleinämme translative divertikkeliksemme divertikkeleiksemme abessive divertikkelittämme divertikkeleittämme instructive — — comitative — divertikkeleinemme second-person plural possessor singular plural nominative divertikkelinne divertikkelinne accusative nom. divertikkelinne divertikkelinne gen. divertikkelinne genitive divertikkelinne divertikkelienne divertikkeleidenne divertikkeleittenne partitive divertikkeliänne divertikkeleitänne divertikkelejänne inessive divertikkelissänne divertikkeleissänne elative divertikkelistänne divertikkeleistänne illative divertikkeliinne divertikkeleihinne adessive divertikkelillänne divertikkeleillänne ablative divertikkeliltänne divertikkeleiltänne allative divertikkelillenne divertikkeleillenne essive divertikkelinänne divertikkeleinänne translative divertikkeliksenne divertikkeleiksenne abessive divertikkelittänne divertikkeleittänne instructive — — comitative — divertikkeleinenne third-person possessor singular plural nominative divertikkelinsä divertikkelinsä accusative nom. divertikkelinsä divertikkelinsä gen. divertikkelinsä genitive divertikkelinsä divertikkeliensä divertikkeleidensä divertikkeleittensä partitive divertikkeliään divertikkeliänsä divertikkeleitään divertikkelejään divertikkeleitänsä divertikkelejänsä inessive divertikkelissään divertikkelissänsä divertikkeleissään divertikkeleissänsä elative divertikkelistään divertikkelistänsä divertikkeleistään divertikkeleistänsä illative divertikkeliinsä divertikkeleihinsä adessive divertikkelillään divertikkelillänsä divertikkeleillään divertikkeleillänsä ablative divertikkeliltään divertikkeliltänsä divertikkeleiltään divertikkeleiltänsä allative divertikkelilleen divertikkelillensä divertikkeleilleen divertikkeleillensä essive divertikkelinään divertikkelinänsä divertikkeleinään divertikkeleinänsä translative divertikkelikseen divertikkeliksensä divertikkeleikseen divertikkeleiksensä abessive divertikkelittään divertikkelittänsä divertikkeleittään divertikkeleittänsä instructive — — comitative — divertikkeleineen divertikkeleinensä

Further reading

• “divertikkeli”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02