dysfaatikko

Finnish

Etymology

Internationalism (see English dysphasic). Has the derivational suffix +‎ -ikko.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈdysfɑːtikːo/, [ˈdys̠fɑ̝ːˌt̪ikːo̞]
• Rhymes: -ikːo
• Syllabification^(key): dys‧faa‧tik‧ko

Noun

dysfaatikko

1. dysphasic (person with dysphasia)

Declension

Inflection of dysfaatikko (Kotus type 4*A/laatikko, kk-k gradation)
nominative		dysfaatikko	dysfaatikot
genitive		dysfaatikon	dysfaatikkojen dysfaatikoiden dysfaatikoitten
partitive		dysfaatikkoa	dysfaatikkoja dysfaatikoita
illative		dysfaatikkoon	dysfaatikkoihin dysfaatikoihin
		singular	plural
nominative		dysfaatikko	dysfaatikot
accusative	nom.	dysfaatikko	dysfaatikot
	gen.	dysfaatikon
genitive		dysfaatikon	dysfaatikkojen dysfaatikoiden dysfaatikoitten
partitive		dysfaatikkoa	dysfaatikkoja dysfaatikoita
inessive		dysfaatikossa	dysfaatikoissa
elative		dysfaatikosta	dysfaatikoista
illative		dysfaatikkoon	dysfaatikkoihin dysfaatikoihin
adessive		dysfaatikolla	dysfaatikoilla
ablative		dysfaatikolta	dysfaatikoilta
allative		dysfaatikolle	dysfaatikoille
essive		dysfaatikkona	dysfaatikkoina
translative		dysfaatikoksi	dysfaatikoiksi
abessive		dysfaatikotta	dysfaatikoitta
instructive		—	dysfaatikoin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of dysfaatikko (Kotus type 4*A/laatikko, kk-k gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative dysfaatikkoni dysfaatikkoni accusative nom. dysfaatikkoni dysfaatikkoni gen. dysfaatikkoni genitive dysfaatikkoni dysfaatikkojeni dysfaatikoideni dysfaatikoitteni partitive dysfaatikkoani dysfaatikkojani dysfaatikoitani inessive dysfaatikossani dysfaatikoissani elative dysfaatikostani dysfaatikoistani illative dysfaatikkooni dysfaatikkoihini dysfaatikoihini adessive dysfaatikollani dysfaatikoillani ablative dysfaatikoltani dysfaatikoiltani allative dysfaatikolleni dysfaatikoilleni essive dysfaatikkonani dysfaatikkoinani translative dysfaatikokseni dysfaatikoikseni abessive dysfaatikottani dysfaatikoittani instructive — — comitative — dysfaatikkoineni second-person singular possessor singular plural nominative dysfaatikkosi dysfaatikkosi accusative nom. dysfaatikkosi dysfaatikkosi gen. dysfaatikkosi genitive dysfaatikkosi dysfaatikkojesi dysfaatikoidesi dysfaatikoittesi partitive dysfaatikkoasi dysfaatikkojasi dysfaatikoitasi inessive dysfaatikossasi dysfaatikoissasi elative dysfaatikostasi dysfaatikoistasi illative dysfaatikkoosi dysfaatikkoihisi dysfaatikoihisi adessive dysfaatikollasi dysfaatikoillasi ablative dysfaatikoltasi dysfaatikoiltasi allative dysfaatikollesi dysfaatikoillesi essive dysfaatikkonasi dysfaatikkoinasi translative dysfaatikoksesi dysfaatikoiksesi abessive dysfaatikottasi dysfaatikoittasi instructive — — comitative — dysfaatikkoinesi first-person plural possessor singular plural nominative dysfaatikkomme dysfaatikkomme accusative nom. dysfaatikkomme dysfaatikkomme gen. dysfaatikkomme genitive dysfaatikkomme dysfaatikkojemme dysfaatikoidemme dysfaatikoittemme partitive dysfaatikkoamme dysfaatikkojamme dysfaatikoitamme inessive dysfaatikossamme dysfaatikoissamme elative dysfaatikostamme dysfaatikoistamme illative dysfaatikkoomme dysfaatikkoihimme dysfaatikoihimme adessive dysfaatikollamme dysfaatikoillamme ablative dysfaatikoltamme dysfaatikoiltamme allative dysfaatikollemme dysfaatikoillemme essive dysfaatikkonamme dysfaatikkoinamme translative dysfaatikoksemme dysfaatikoiksemme abessive dysfaatikottamme dysfaatikoittamme instructive — — comitative — dysfaatikkoinemme second-person plural possessor singular plural nominative dysfaatikkonne dysfaatikkonne accusative nom. dysfaatikkonne dysfaatikkonne gen. dysfaatikkonne genitive dysfaatikkonne dysfaatikkojenne dysfaatikoidenne dysfaatikoittenne partitive dysfaatikkoanne dysfaatikkojanne dysfaatikoitanne inessive dysfaatikossanne dysfaatikoissanne elative dysfaatikostanne dysfaatikoistanne illative dysfaatikkoonne dysfaatikkoihinne dysfaatikoihinne adessive dysfaatikollanne dysfaatikoillanne ablative dysfaatikoltanne dysfaatikoiltanne allative dysfaatikollenne dysfaatikoillenne essive dysfaatikkonanne dysfaatikkoinanne translative dysfaatikoksenne dysfaatikoiksenne abessive dysfaatikottanne dysfaatikoittanne instructive — — comitative — dysfaatikkoinenne third-person possessor singular plural nominative dysfaatikkonsa dysfaatikkonsa accusative nom. dysfaatikkonsa dysfaatikkonsa gen. dysfaatikkonsa genitive dysfaatikkonsa dysfaatikkojensa dysfaatikoidensa dysfaatikoittensa partitive dysfaatikkoaan dysfaatikkoansa dysfaatikkojaan dysfaatikoitaan dysfaatikkojansa dysfaatikoitansa inessive dysfaatikossaan dysfaatikossansa dysfaatikoissaan dysfaatikoissansa elative dysfaatikostaan dysfaatikostansa dysfaatikoistaan dysfaatikoistansa illative dysfaatikkoonsa dysfaatikkoihinsa dysfaatikoihinsa adessive dysfaatikollaan dysfaatikollansa dysfaatikoillaan dysfaatikoillansa ablative dysfaatikoltaan dysfaatikoltansa dysfaatikoiltaan dysfaatikoiltansa allative dysfaatikolleen dysfaatikollensa dysfaatikoilleen dysfaatikoillensa essive dysfaatikkonaan dysfaatikkonansa dysfaatikkoinaan dysfaatikkoinansa translative dysfaatikokseen dysfaatikoksensa dysfaatikoikseen dysfaatikoiksensa abessive dysfaatikottaan dysfaatikottansa dysfaatikoittaan dysfaatikoittansa instructive — — comitative — dysfaatikkoineen dysfaatikkoinensa

Further reading

• “dysfaatikko”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02