third-person possessor
|
|
singular
|
plural
|
nominative
|
eläinmaantieteensä
|
eläinmaantieteensä
|
accusative
|
nom.
|
eläinmaantieteensä
|
eläinmaantieteensä
|
gen.
|
eläinmaantieteensä
|
genitive
|
eläinmaantieteensä
|
eläinmaantieteidensä eläinmaantieteittensä
|
partitive
|
eläinmaantiedettään eläinmaantiedettänsä
|
eläinmaantieteitään eläinmaantieteitänsä
|
inessive
|
eläinmaantieteessään eläinmaantieteessänsä
|
eläinmaantieteissään eläinmaantieteissänsä
|
elative
|
eläinmaantieteestään eläinmaantieteestänsä
|
eläinmaantieteistään eläinmaantieteistänsä
|
illative
|
eläinmaantieteeseensä
|
eläinmaantieteisiinsä eläinmaantieteihinsä
|
adessive
|
eläinmaantieteellään eläinmaantieteellänsä
|
eläinmaantieteillään eläinmaantieteillänsä
|
ablative
|
eläinmaantieteeltään eläinmaantieteeltänsä
|
eläinmaantieteiltään eläinmaantieteiltänsä
|
allative
|
eläinmaantieteelleen eläinmaantieteellensä
|
eläinmaantieteilleen eläinmaantieteillensä
|
essive
|
eläinmaantieteenään eläinmaantieteenänsä
|
eläinmaantieteinään eläinmaantieteinänsä
|
translative
|
eläinmaantieteekseen eläinmaantieteeksensä
|
eläinmaantieteikseen eläinmaantieteiksensä
|
abessive
|
eläinmaantieteettään eläinmaantieteettänsä
|
eläinmaantieteittään eläinmaantieteittänsä
|
instructive
|
—
|
—
|
comitative
|
—
|
eläinmaantieteineen eläinmaantieteinensä
|