epäitsenäinen

Finnish

Etymology

epä- +‎ itsenäinen

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈepæˌitsenæi̯nen/, [ˈe̞pæˌits̠e̞ˌnæi̯ne̞n]
• Rhymes: -æinen
• Syllabification^(key): e‧pä‧it‧se‧näi‧nen

Adjective

epäitsenäinen (comparative epäitsenäisempi, superlative epäitsenäisin)

1. nonindependent, not independent

Declension

Inflection of epäitsenäinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative		epäitsenäinen	epäitsenäiset
genitive		epäitsenäisen	epäitsenäisten epäitsenäisien
partitive		epäitsenäistä	epäitsenäisiä
illative		epäitsenäiseen	epäitsenäisiin
		singular	plural
nominative		epäitsenäinen	epäitsenäiset
accusative	nom.	epäitsenäinen	epäitsenäiset
	gen.	epäitsenäisen
genitive		epäitsenäisen	epäitsenäisten epäitsenäisien
partitive		epäitsenäistä	epäitsenäisiä
inessive		epäitsenäisessä	epäitsenäisissä
elative		epäitsenäisestä	epäitsenäisistä
illative		epäitsenäiseen	epäitsenäisiin
adessive		epäitsenäisellä	epäitsenäisillä
ablative		epäitsenäiseltä	epäitsenäisiltä
allative		epäitsenäiselle	epäitsenäisille
essive		epäitsenäisenä	epäitsenäisinä
translative		epäitsenäiseksi	epäitsenäisiksi
abessive		epäitsenäisettä	epäitsenäisittä
instructive		—	epäitsenäisin
comitative		—	epäitsenäisine

Possessive forms of epäitsenäinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative epäitsenäiseni epäitsenäiseni accusative nom. epäitsenäiseni epäitsenäiseni gen. epäitsenäiseni genitive epäitsenäiseni epäitsenäisteni epäitsenäisieni partitive epäitsenäistäni epäitsenäisiäni inessive epäitsenäisessäni epäitsenäisissäni elative epäitsenäisestäni epäitsenäisistäni illative epäitsenäiseeni epäitsenäisiini adessive epäitsenäiselläni epäitsenäisilläni ablative epäitsenäiseltäni epäitsenäisiltäni allative epäitsenäiselleni epäitsenäisilleni essive epäitsenäisenäni epäitsenäisinäni translative epäitsenäisekseni epäitsenäisikseni abessive epäitsenäisettäni epäitsenäisittäni instructive — — comitative — epäitsenäisineni second-person singular possessor singular plural nominative epäitsenäisesi epäitsenäisesi accusative nom. epäitsenäisesi epäitsenäisesi gen. epäitsenäisesi genitive epäitsenäisesi epäitsenäistesi epäitsenäisiesi partitive epäitsenäistäsi epäitsenäisiäsi inessive epäitsenäisessäsi epäitsenäisissäsi elative epäitsenäisestäsi epäitsenäisistäsi illative epäitsenäiseesi epäitsenäisiisi adessive epäitsenäiselläsi epäitsenäisilläsi ablative epäitsenäiseltäsi epäitsenäisiltäsi allative epäitsenäisellesi epäitsenäisillesi essive epäitsenäisenäsi epäitsenäisinäsi translative epäitsenäiseksesi epäitsenäisiksesi abessive epäitsenäisettäsi epäitsenäisittäsi instructive — — comitative — epäitsenäisinesi first-person plural possessor singular plural nominative epäitsenäisemme epäitsenäisemme accusative nom. epäitsenäisemme epäitsenäisemme gen. epäitsenäisemme genitive epäitsenäisemme epäitsenäistemme epäitsenäisiemme partitive epäitsenäistämme epäitsenäisiämme inessive epäitsenäisessämme epäitsenäisissämme elative epäitsenäisestämme epäitsenäisistämme illative epäitsenäiseemme epäitsenäisiimme adessive epäitsenäisellämme epäitsenäisillämme ablative epäitsenäiseltämme epäitsenäisiltämme allative epäitsenäisellemme epäitsenäisillemme essive epäitsenäisenämme epäitsenäisinämme translative epäitsenäiseksemme epäitsenäisiksemme abessive epäitsenäisettämme epäitsenäisittämme instructive — — comitative — epäitsenäisinemme second-person plural possessor singular plural nominative epäitsenäisenne epäitsenäisenne accusative nom. epäitsenäisenne epäitsenäisenne gen. epäitsenäisenne genitive epäitsenäisenne epäitsenäistenne epäitsenäisienne partitive epäitsenäistänne epäitsenäisiänne inessive epäitsenäisessänne epäitsenäisissänne elative epäitsenäisestänne epäitsenäisistänne illative epäitsenäiseenne epäitsenäisiinne adessive epäitsenäisellänne epäitsenäisillänne ablative epäitsenäiseltänne epäitsenäisiltänne allative epäitsenäisellenne epäitsenäisillenne essive epäitsenäisenänne epäitsenäisinänne translative epäitsenäiseksenne epäitsenäisiksenne abessive epäitsenäisettänne epäitsenäisittänne instructive — — comitative — epäitsenäisinenne third-person possessor singular plural nominative epäitsenäisensä epäitsenäisensä accusative nom. epäitsenäisensä epäitsenäisensä gen. epäitsenäisensä genitive epäitsenäisensä epäitsenäistensä epäitsenäisiensä partitive epäitsenäistään epäitsenäistänsä epäitsenäisiään epäitsenäisiänsä inessive epäitsenäisessään epäitsenäisessänsä epäitsenäisissään epäitsenäisissänsä elative epäitsenäisestään epäitsenäisestänsä epäitsenäisistään epäitsenäisistänsä illative epäitsenäiseensä epäitsenäisiinsä adessive epäitsenäisellään epäitsenäisellänsä epäitsenäisillään epäitsenäisillänsä ablative epäitsenäiseltään epäitsenäiseltänsä epäitsenäisiltään epäitsenäisiltänsä allative epäitsenäiselleen epäitsenäisellensä epäitsenäisilleen epäitsenäisillensä essive epäitsenäisenään epäitsenäisenänsä epäitsenäisinään epäitsenäisinänsä translative epäitsenäisekseen epäitsenäiseksensä epäitsenäisikseen epäitsenäisiksensä abessive epäitsenäisettään epäitsenäisettänsä epäitsenäisittään epäitsenäisittänsä instructive — — comitative — epäitsenäisineen epäitsenäisinensä

Derived terms

• epäitsenäisesti
• epäitsenäisyys

 

Further reading

• “epäitsenäinen”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02