epäröidä

Finnish

Etymology

epärö (“suspicious”) +‎ -öidä; the base word is only found in dialects and is derived from epä-.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈepærøi̯dæˣ/, [ˈe̞pæˌrø̞i̯dæ(ʔ)]
• Rhymes: -øidæ
• Syllabification^(key): e‧pä‧röi‧dä

Verb

epäröidä

1. (intransitive, transitive, usually atelic) to hesitate (to do = first infinitive)

   Synonym: empiä

Conjugation

Inflection of epäröidä (Kotus type 62/voida, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		epäröin	en epäröi	1st sing.	olen epäröinyt	en ole epäröinyt
2nd sing.		epäröit	et epäröi	2nd sing.	olet epäröinyt	et ole epäröinyt
3rd sing.		epäröi	ei epäröi	3rd sing.	on epäröinyt	ei ole epäröinyt
1st plur.		epäröimme	emme epäröi	1st plur.	olemme epäröineet	emme ole epäröineet
2nd plur.		epäröitte	ette epäröi	2nd plur.	olette epäröineet	ette ole epäröineet
3rd plur.		epäröivät	eivät epäröi	3rd plur.	ovat epäröineet	eivät ole epäröineet
passive		epäröidään	ei epäröidä	passive	on epäröity	ei ole epäröity
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		epäröin	en epäröinyt	1st sing.	olin epäröinyt	en ollut epäröinyt
2nd sing.		epäröit	et epäröinyt	2nd sing.	olit epäröinyt	et ollut epäröinyt
3rd sing.		epäröi	ei epäröinyt	3rd sing.	oli epäröinyt	ei ollut epäröinyt
1st plur.		epäröimme	emme epäröineet	1st plur.	olimme epäröineet	emme olleet epäröineet
2nd plur.		epäröitte	ette epäröineet	2nd plur.	olitte epäröineet	ette olleet epäröineet
3rd plur.		epäröivät	eivät epäröineet	3rd plur.	olivat epäröineet	eivät olleet epäröineet
passive		epäröitiin	ei epäröity	passive	oli epäröity	ei ollut epäröity
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		epäröisin	en epäröisi	1st sing.	olisin epäröinyt	en olisi epäröinyt
2nd sing.		epäröisit	et epäröisi	2nd sing.	olisit epäröinyt	et olisi epäröinyt
3rd sing.		epäröisi	ei epäröisi	3rd sing.	olisi epäröinyt	ei olisi epäröinyt
1st plur.		epäröisimme	emme epäröisi	1st plur.	olisimme epäröineet	emme olisi epäröineet
2nd plur.		epäröisitte	ette epäröisi	2nd plur.	olisitte epäröineet	ette olisi epäröineet
3rd plur.		epäröisivät	eivät epäröisi	3rd plur.	olisivat epäröineet	eivät olisi epäröineet
passive		epäröitäisiin	ei epäröitäisi	passive	olisi epäröity	ei olisi epäröity
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		epäröi	älä epäröi	2nd sing.	—	—
3rd sing.		epäröiköön	älköön epäröikö	3rd sing.	olkoon epäröinyt	älköön olko epäröinyt
1st plur.		epäröikäämme	älkäämme epäröikö	1st plur.	—	—
2nd plur.		epäröikää	älkää epäröikö	2nd plur.	—	—
3rd plur.		epäröikööt	älkööt epäröikö	3rd plur.	olkoot epäröineet	älkööt olko epäröineet
passive		epäröitäköön	älköön epäröitäkö	passive	olkoon epäröity	älköön olko epäröity
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		epäröinen	en epäröine	1st sing.	lienen epäröinyt	en liene epäröinyt
2nd sing.		epäröinet	et epäröine	2nd sing.	lienet epäröinyt	et liene epäröinyt
3rd sing.		epäröinee	ei epäröine	3rd sing.	lienee epäröinyt	ei liene epäröinyt
1st plur.		epäröinemme	emme epäröine	1st plur.	lienemme epäröineet	emme liene epäröineet
2nd plur.		epäröinette	ette epäröine	2nd plur.	lienette epäröineet	ette liene epäröineet
3rd plur.		epäröinevät	eivät epäröine	3rd plur.	lienevät epäröineet	eivät liene epäröineet
passive		epäröitäneen	ei epäröitäne	passive	lienee epäröity	ei liene epäröity
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		epäröidä		present	epäröivä	epäröitävä
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st epäröidäkseni epäröidäksemme 2nd epäröidäksesi epäröidäksenne 3rd epäröidäkseen epäröidäksensä		past	epäröinyt	epäröity
2nd	inessive2	epäröidessä	epäröitäessä	agent3	epäröimä
		Possessive forms Person sing. plur. 1st epäröidessäni epäröidessämme 2nd epäröidessäsi epäröidessänne 3rd epäröidessään epäröidessänsä		negative	epäröimätön
	instructive	epäröiden	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	epäröimässä	—
	elative	epäröimästä	—
	illative	epäröimään	—
	adessive	epäröimällä	—
	abessive	epäröimättä	—
	instructive	epäröimän	epäröitämän
4th4	verbal noun	epäröiminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st epäröimäisilläni epäröimäisillämme 2nd epäröimäisilläsi epäröimäisillänne 3rd epäröimäisillään epäröimäisillänsä

Derived terms

• epäröiminen
• epäröimätön
• epäröinti

 

Further reading

• “epäröidä”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02