Etymology
hää- (“wedding”) + päivä (“day”)
Noun
hääpäivä
- A wedding day
- An anniversary of a wedding day.
Declension
Declension of hääpäivä (type koira)
|
singular |
plural |
|---|
| nominative |
hääpäivä |
hääpäivät |
|---|
| genitive |
hääpäivän |
hääpäivien
hääpäiväin1 |
|---|
| partitive |
hääpäivää |
hääpäiviä |
|---|
| accusative |
hääpäivä
hääpäivän |
hääpäivät |
|---|
| inessive |
hääpäivässä |
hääpäivissä |
|---|
| elative |
hääpäivästä |
hääpäivistä |
|---|
| illative |
hääpäivään |
hääpäiviin |
|---|
| adessive |
hääpäivällä |
hääpäivillä |
|---|
| ablative |
hääpäivältä |
hääpäiviltä |
|---|
| allative |
hääpäivälle |
hääpäiville |
|---|
| essive |
hääpäivänä |
hääpäivinä |
|---|
| translative |
hääpäiväksi |
hääpäiviksi |
|---|
| instructive |
– |
hääpäivin |
|---|
| abessive |
hääpäivättä |
hääpäivittä |
|---|
| comitative |
– |
hääpäivineen |
|---|
| 1) Rare. |
|
Usage notes
- juhlia hääpäiväänsä (partitive + possessive suffix) = to celebrate one's anniversary
- hääpäivänämme (essive + possessive suffix) = on our wedding day
Derived terms