häiriköinti

Finnish

Etymology

häiriköidä +‎ -nti

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈhæi̯rikøi̯nti/, [ˈhæi̯riˌk̟ø̞i̯n̪t̪i]
• Rhymes: -øinti
• Syllabification^(key): häi‧ri‧köin‧ti

Noun

häiriköinti

1. heckling, harassment, causing trouble

Declension

Inflection of häiriköinti (Kotus type 5*J/risti, nt-nn gradation)
nominative		häiriköinti	häiriköinnit
genitive		häiriköinnin	häiriköintien
partitive		häiriköintiä	häiriköintejä
illative		häiriköintiin	häiriköinteihin
		singular	plural
nominative		häiriköinti	häiriköinnit
accusative	nom.	häiriköinti	häiriköinnit
	gen.	häiriköinnin
genitive		häiriköinnin	häiriköintien
partitive		häiriköintiä	häiriköintejä
inessive		häiriköinnissä	häiriköinneissä
elative		häiriköinnistä	häiriköinneistä
illative		häiriköintiin	häiriköinteihin
adessive		häiriköinnillä	häiriköinneillä
ablative		häiriköinniltä	häiriköinneiltä
allative		häiriköinnille	häiriköinneille
essive		häiriköintinä	häiriköinteinä
translative		häiriköinniksi	häiriköinneiksi
abessive		häiriköinnittä	häiriköinneittä
instructive		—	häiriköinnein
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of häiriköinti (Kotus type 5*J/risti, nt-nn gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative häiriköintini häiriköintini accusative nom. häiriköintini häiriköintini gen. häiriköintini genitive häiriköintini häiriköintieni partitive häiriköintiäni häiriköintejäni inessive häiriköinnissäni häiriköinneissäni elative häiriköinnistäni häiriköinneistäni illative häiriköintiini häiriköinteihini adessive häiriköinnilläni häiriköinneilläni ablative häiriköinniltäni häiriköinneiltäni allative häiriköinnilleni häiriköinneilleni essive häiriköintinäni häiriköinteinäni translative häiriköinnikseni häiriköinneikseni abessive häiriköinnittäni häiriköinneittäni instructive — — comitative — häiriköinteineni second-person singular possessor singular plural nominative häiriköintisi häiriköintisi accusative nom. häiriköintisi häiriköintisi gen. häiriköintisi genitive häiriköintisi häiriköintiesi partitive häiriköintiäsi häiriköintejäsi inessive häiriköinnissäsi häiriköinneissäsi elative häiriköinnistäsi häiriköinneistäsi illative häiriköintiisi häiriköinteihisi adessive häiriköinnilläsi häiriköinneilläsi ablative häiriköinniltäsi häiriköinneiltäsi allative häiriköinnillesi häiriköinneillesi essive häiriköintinäsi häiriköinteinäsi translative häiriköinniksesi häiriköinneiksesi abessive häiriköinnittäsi häiriköinneittäsi instructive — — comitative — häiriköinteinesi first-person plural possessor singular plural nominative häiriköintimme häiriköintimme accusative nom. häiriköintimme häiriköintimme gen. häiriköintimme genitive häiriköintimme häiriköintiemme partitive häiriköintiämme häiriköintejämme inessive häiriköinnissämme häiriköinneissämme elative häiriköinnistämme häiriköinneistämme illative häiriköintiimme häiriköinteihimme adessive häiriköinnillämme häiriköinneillämme ablative häiriköinniltämme häiriköinneiltämme allative häiriköinnillemme häiriköinneillemme essive häiriköintinämme häiriköinteinämme translative häiriköinniksemme häiriköinneiksemme abessive häiriköinnittämme häiriköinneittämme instructive — — comitative — häiriköinteinemme second-person plural possessor singular plural nominative häiriköintinne häiriköintinne accusative nom. häiriköintinne häiriköintinne gen. häiriköintinne genitive häiriköintinne häiriköintienne partitive häiriköintiänne häiriköintejänne inessive häiriköinnissänne häiriköinneissänne elative häiriköinnistänne häiriköinneistänne illative häiriköintiinne häiriköinteihinne adessive häiriköinnillänne häiriköinneillänne ablative häiriköinniltänne häiriköinneiltänne allative häiriköinnillenne häiriköinneillenne essive häiriköintinänne häiriköinteinänne translative häiriköinniksenne häiriköinneiksenne abessive häiriköinnittänne häiriköinneittänne instructive — — comitative — häiriköinteinenne third-person possessor singular plural nominative häiriköintinsä häiriköintinsä accusative nom. häiriköintinsä häiriköintinsä gen. häiriköintinsä genitive häiriköintinsä häiriköintiensä partitive häiriköintiään häiriköintiänsä häiriköintejään häiriköintejänsä inessive häiriköinnissään häiriköinnissänsä häiriköinneissään häiriköinneissänsä elative häiriköinnistään häiriköinnistänsä häiriköinneistään häiriköinneistänsä illative häiriköintiinsä häiriköinteihinsä adessive häiriköinnillään häiriköinnillänsä häiriköinneillään häiriköinneillänsä ablative häiriköinniltään häiriköinniltänsä häiriköinneiltään häiriköinneiltänsä allative häiriköinnilleen häiriköinnillensä häiriköinneilleen häiriköinneillensä essive häiriköintinään häiriköintinänsä häiriköinteinään häiriköinteinänsä translative häiriköinnikseen häiriköinniksensä häiriköinneikseen häiriköinneiksensä abessive häiriköinnittään häiriköinnittänsä häiriköinneittään häiriköinneittänsä instructive — — comitative — häiriköinteineen häiriköinteinensä

Further reading

• “häiriköinti”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02