Inflection of harvinaistua (Kotus type 52/sanoa, no gradation)
|
indicative mood
|
present tense
|
perfect
|
person
|
positive
|
negative
|
person
|
positive
|
negative
|
1st sing.
|
harvinaistun
|
en harvinaistu
|
1st sing.
|
olen harvinaistunut
|
en ole harvinaistunut
|
2nd sing.
|
harvinaistut
|
et harvinaistu
|
2nd sing.
|
olet harvinaistunut
|
et ole harvinaistunut
|
3rd sing.
|
harvinaistuu
|
ei harvinaistu
|
3rd sing.
|
on harvinaistunut
|
ei ole harvinaistunut
|
1st plur.
|
harvinaistumme
|
emme harvinaistu
|
1st plur.
|
olemme harvinaistuneet
|
emme ole harvinaistuneet
|
2nd plur.
|
harvinaistutte
|
ette harvinaistu
|
2nd plur.
|
olette harvinaistuneet
|
ette ole harvinaistuneet
|
3rd plur.
|
harvinaistuvat
|
eivät harvinaistu
|
3rd plur.
|
ovat harvinaistuneet
|
eivät ole harvinaistuneet
|
passive
|
harvinaistutaan
|
ei harvinaistuta
|
passive
|
on harvinaistuttu
|
ei ole harvinaistuttu
|
past tense
|
pluperfect
|
person
|
positive
|
negative
|
person
|
positive
|
negative
|
1st sing.
|
harvinaistuin
|
en harvinaistunut
|
1st sing.
|
olin harvinaistunut
|
en ollut harvinaistunut
|
2nd sing.
|
harvinaistuit
|
et harvinaistunut
|
2nd sing.
|
olit harvinaistunut
|
et ollut harvinaistunut
|
3rd sing.
|
harvinaistui
|
ei harvinaistunut
|
3rd sing.
|
oli harvinaistunut
|
ei ollut harvinaistunut
|
1st plur.
|
harvinaistuimme
|
emme harvinaistuneet
|
1st plur.
|
olimme harvinaistuneet
|
emme olleet harvinaistuneet
|
2nd plur.
|
harvinaistuitte
|
ette harvinaistuneet
|
2nd plur.
|
olitte harvinaistuneet
|
ette olleet harvinaistuneet
|
3rd plur.
|
harvinaistuivat
|
eivät harvinaistuneet
|
3rd plur.
|
olivat harvinaistuneet
|
eivät olleet harvinaistuneet
|
passive
|
harvinaistuttiin
|
ei harvinaistuttu
|
passive
|
oli harvinaistuttu
|
ei ollut harvinaistuttu
|
conditional mood
|
present
|
perfect
|
person
|
positive
|
negative
|
person
|
positive
|
negative
|
1st sing.
|
harvinaistuisin
|
en harvinaistuisi
|
1st sing.
|
olisin harvinaistunut
|
en olisi harvinaistunut
|
2nd sing.
|
harvinaistuisit
|
et harvinaistuisi
|
2nd sing.
|
olisit harvinaistunut
|
et olisi harvinaistunut
|
3rd sing.
|
harvinaistuisi
|
ei harvinaistuisi
|
3rd sing.
|
olisi harvinaistunut
|
ei olisi harvinaistunut
|
1st plur.
|
harvinaistuisimme
|
emme harvinaistuisi
|
1st plur.
|
olisimme harvinaistuneet
|
emme olisi harvinaistuneet
|
2nd plur.
|
harvinaistuisitte
|
ette harvinaistuisi
|
2nd plur.
|
olisitte harvinaistuneet
|
ette olisi harvinaistuneet
|
3rd plur.
|
harvinaistuisivat
|
eivät harvinaistuisi
|
3rd plur.
|
olisivat harvinaistuneet
|
eivät olisi harvinaistuneet
|
passive
|
harvinaistuttaisiin
|
ei harvinaistuttaisi
|
passive
|
olisi harvinaistuttu
|
ei olisi harvinaistuttu
|
imperative mood
|
present
|
perfect
|
person
|
positive
|
negative
|
person
|
positive
|
negative
|
1st sing.
|
—
|
—
|
1st sing.
|
—
|
—
|
2nd sing.
|
harvinaistu
|
älä harvinaistu
|
2nd sing.
|
—
|
—
|
3rd sing.
|
harvinaistukoon
|
älköön harvinaistuko
|
3rd sing.
|
olkoon harvinaistunut
|
älköön olko harvinaistunut
|
1st plur.
|
harvinaistukaamme
|
älkäämme harvinaistuko
|
1st plur.
|
—
|
—
|
2nd plur.
|
harvinaistukaa
|
älkää harvinaistuko
|
2nd plur.
|
—
|
—
|
3rd plur.
|
harvinaistukoot
|
älkööt harvinaistuko
|
3rd plur.
|
olkoot harvinaistuneet
|
älkööt olko harvinaistuneet
|
passive
|
harvinaistuttakoon
|
älköön harvinaistuttako
|
passive
|
olkoon harvinaistuttu
|
älköön olko harvinaistuttu
|
potential mood
|
present
|
perfect
|
person
|
positive
|
negative
|
person
|
positive
|
negative
|
1st sing.
|
harvinaistunen
|
en harvinaistune
|
1st sing.
|
lienen harvinaistunut
|
en liene harvinaistunut
|
2nd sing.
|
harvinaistunet
|
et harvinaistune
|
2nd sing.
|
lienet harvinaistunut
|
et liene harvinaistunut
|
3rd sing.
|
harvinaistunee
|
ei harvinaistune
|
3rd sing.
|
lienee harvinaistunut
|
ei liene harvinaistunut
|
1st plur.
|
harvinaistunemme
|
emme harvinaistune
|
1st plur.
|
lienemme harvinaistuneet
|
emme liene harvinaistuneet
|
2nd plur.
|
harvinaistunette
|
ette harvinaistune
|
2nd plur.
|
lienette harvinaistuneet
|
ette liene harvinaistuneet
|
3rd plur.
|
harvinaistunevat
|
eivät harvinaistune
|
3rd plur.
|
lienevät harvinaistuneet
|
eivät liene harvinaistuneet
|
passive
|
harvinaistuttaneen
|
ei harvinaistuttane
|
passive
|
lienee harvinaistuttu
|
ei liene harvinaistuttu
|
Nominal forms
|
infinitives
|
participles
|
|
active
|
passive
|
|
active
|
passive
|
1st
|
harvinaistua
|
present
|
harvinaistuva
|
harvinaistuttava
|
long 1st1
|
|
past
|
harvinaistunut
|
harvinaistuttu
|
2nd
|
inessive2
|
harvinaistuessa
|
harvinaistuttaessa
|
agent3
|
harvinaistuma
|
|
negative
|
harvinaistumaton
|
instructive
|
harvinaistuen
|
—
|
1) Used only with a possessive suffix.
2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
|
3rd
|
inessive
|
harvinaistumassa
|
—
|
elative
|
harvinaistumasta
|
—
|
illative
|
harvinaistumaan
|
—
|
adessive
|
harvinaistumalla
|
—
|
abessive
|
harvinaistumatta
|
—
|
instructive
|
harvinaistuman
|
harvinaistuttaman
|
4th4
|
verbal noun
|
harvinaistuminen
|
5th1
|
|