henkiä

Finnish

Etymology 1

henkää (“to brethe, blow”) +‎ -iä (continuative aspect), compare henkäistä (momentane aspect). For the semantic development, compare huokua.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈheŋkiæˣ/, [ˈhe̞ŋk̟iæ(ʔ)]
• Rhymes: -eŋkiæ
• Syllabification^(key): hen‧ki‧ä

Verb

henkiä (transitive, usually atelic)

1. to exude, radiate, bubble with, sparkle with, overflow with, breathe

   Synonyms: huokua, uhkua

   Mainos henkii nykyaikaa.

   The commercial exudes modern times.

Conjugation

Inflection of henkiä (Kotus type 61*G/sallia, nk-ng gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		hengin	en hengi	1st sing.	olen henkinyt	en ole henkinyt
2nd sing.		hengit	et hengi	2nd sing.	olet henkinyt	et ole henkinyt
3rd sing.		henkii	ei hengi	3rd sing.	on henkinyt	ei ole henkinyt
1st plur.		hengimme	emme hengi	1st plur.	olemme henkineet	emme ole henkineet
2nd plur.		hengitte	ette hengi	2nd plur.	olette henkineet	ette ole henkineet
3rd plur.		henkivät	eivät hengi	3rd plur.	ovat henkineet	eivät ole henkineet
passive		hengitään	ei hengitä	passive	on hengitty	ei ole hengitty
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		hengin	en henkinyt	1st sing.	olin henkinyt	en ollut henkinyt
2nd sing.		hengit	et henkinyt	2nd sing.	olit henkinyt	et ollut henkinyt
3rd sing.		henki	ei henkinyt	3rd sing.	oli henkinyt	ei ollut henkinyt
1st plur.		hengimme	emme henkineet	1st plur.	olimme henkineet	emme olleet henkineet
2nd plur.		hengitte	ette henkineet	2nd plur.	olitte henkineet	ette olleet henkineet
3rd plur.		henkivät	eivät henkineet	3rd plur.	olivat henkineet	eivät olleet henkineet
passive		hengittiin	ei hengitty	passive	oli hengitty	ei ollut hengitty
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		henkisin	en henkisi	1st sing.	olisin henkinyt	en olisi henkinyt
2nd sing.		henkisit	et henkisi	2nd sing.	olisit henkinyt	et olisi henkinyt
3rd sing.		henkisi	ei henkisi	3rd sing.	olisi henkinyt	ei olisi henkinyt
1st plur.		henkisimme	emme henkisi	1st plur.	olisimme henkineet	emme olisi henkineet
2nd plur.		henkisitte	ette henkisi	2nd plur.	olisitte henkineet	ette olisi henkineet
3rd plur.		henkisivät	eivät henkisi	3rd plur.	olisivat henkineet	eivät olisi henkineet
passive		hengittäisiin	ei hengittäisi	passive	olisi hengitty	ei olisi hengitty
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		hengi	älä hengi	2nd sing.	—	—
3rd sing.		henkiköön	älköön henkikö	3rd sing.	olkoon henkinyt	älköön olko henkinyt
1st plur.		henkikäämme	älkäämme henkikö	1st plur.	—	—
2nd plur.		henkikää	älkää henkikö	2nd plur.	—	—
3rd plur.		henkikööt	älkööt henkikö	3rd plur.	olkoot henkineet	älkööt olko henkineet
passive		hengittäköön	älköön hengittäkö	passive	olkoon hengitty	älköön olko hengitty
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		henkinen	en henkine	1st sing.	lienen henkinyt	en liene henkinyt
2nd sing.		henkinet	et henkine	2nd sing.	lienet henkinyt	et liene henkinyt
3rd sing.		henkinee	ei henkine	3rd sing.	lienee henkinyt	ei liene henkinyt
1st plur.		henkinemme	emme henkine	1st plur.	lienemme henkineet	emme liene henkineet
2nd plur.		henkinette	ette henkine	2nd plur.	lienette henkineet	ette liene henkineet
3rd plur.		henkinevät	eivät henkine	3rd plur.	lienevät henkineet	eivät liene henkineet
passive		hengittäneen	ei hengittäne	passive	lienee hengitty	ei liene hengitty
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		henkiä		present	henkivä	hengittävä
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st henkiäkseni henkiäksemme 2nd henkiäksesi henkiäksenne 3rd henkiäkseen henkiäksensä		past	henkinyt	hengitty
2nd	inessive2	henkiessä	hengittäessä	agent3	henkimä
		Possessive forms Person sing. plur. 1st henkiessäni henkiessämme 2nd henkiessäsi henkiessänne 3rd henkiessään henkiessänsä		negative	henkimätön
	instructive	henkien	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	henkimässä	—
	elative	henkimästä	—
	illative	henkimään	—
	adessive	henkimällä	—
	abessive	henkimättä	—
	instructive	henkimän	hengittämän
4th4	verbal noun	henkiminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st henkimäisilläni henkimäisillämme 2nd henkimäisilläsi henkimäisillänne 3rd henkimäisillään henkimäisillänsä

Derived terms

nouns

• henkiminen

 

Related terms

• hengähtää
• henkäistä

Further reading

• “henkiä”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-01

Etymology 2

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈheŋkiæ/, [ˈhe̞ŋk̟iæ]
• Rhymes: -eŋkiæ
• Syllabification^(key): hen‧ki‧ä

Noun

henkiä

1. partitive plural of henki

Anagrams

• hikenä, häkien, kehinä, nihkeä