huipeta

Finnish

Etymology

huippu +‎ -eta

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈhui̯petɑˣ/, [ˈhui̯pe̞t̪ɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -uipetɑ
• Syllabification^(key): hui‧pe‧ta

Verb

huipeta (rare)

1. A variant of huipentua.

Conjugation

Inflection of huipeta (Kotus type 72*B/vanheta, pp-p gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		huippenen	en huippene	1st sing.	olen huipennut	en ole huipennut
2nd sing.		huippenet	et huippene	2nd sing.	olet huipennut	et ole huipennut
3rd sing.		huippenee	ei huippene	3rd sing.	on huipennut	ei ole huipennut
1st plur.		huippenemme	emme huippene	1st plur.	olemme huipenneet	emme ole huipenneet
2nd plur.		huippenette	ette huippene	2nd plur.	olette huipenneet	ette ole huipenneet
3rd plur.		huippenevat	eivät huippene	3rd plur.	ovat huipenneet	eivät ole huipenneet
passive		huipetaan	ei huipeta	passive	on huipettu	ei ole huipettu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		huippenin	en huipennut	1st sing.	olin huipennut	en ollut huipennut
2nd sing.		huippenit	et huipennut	2nd sing.	olit huipennut	et ollut huipennut
3rd sing.		huippeni	ei huipennut	3rd sing.	oli huipennut	ei ollut huipennut
1st plur.		huippenimme	emme huipenneet	1st plur.	olimme huipenneet	emme olleet huipenneet
2nd plur.		huippenitte	ette huipenneet	2nd plur.	olitte huipenneet	ette olleet huipenneet
3rd plur.		huippenivat	eivät huipenneet	3rd plur.	olivat huipenneet	eivät olleet huipenneet
passive		huipettiin	ei huipettu	passive	oli huipettu	ei ollut huipettu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		huippenisin	en huippenisi	1st sing.	olisin huipennut	en olisi huipennut
2nd sing.		huippenisit	et huippenisi	2nd sing.	olisit huipennut	et olisi huipennut
3rd sing.		huippenisi	ei huippenisi	3rd sing.	olisi huipennut	ei olisi huipennut
1st plur.		huippenisimme	emme huippenisi	1st plur.	olisimme huipenneet	emme olisi huipenneet
2nd plur.		huippenisitte	ette huippenisi	2nd plur.	olisitte huipenneet	ette olisi huipenneet
3rd plur.		huippenisivat	eivät huippenisi	3rd plur.	olisivat huipenneet	eivät olisi huipenneet
passive		huipettaisiin	ei huipettaisi	passive	olisi huipettu	ei olisi huipettu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		huippene	älä huippene	2nd sing.	—	—
3rd sing.		huipetkoon	älköön huipetko	3rd sing.	olkoon huipennut	älköön olko huipennut
1st plur.		huipetkaamme	älkäämme huipetko	1st plur.	—	—
2nd plur.		huipetkaa	älkää huipetko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		huipetkoot	älkööt huipetko	3rd plur.	olkoot huipenneet	älkööt olko huipenneet
passive		huipettakoon	älköön huipettako	passive	olkoon huipettu	älköön olko huipettu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		huipennen	en huipenne	1st sing.	lienen huipennut	en liene huipennut
2nd sing.		huipennet	et huipenne	2nd sing.	lienet huipennut	et liene huipennut
3rd sing.		huipennee	ei huipenne	3rd sing.	lienee huipennut	ei liene huipennut
1st plur.		huipennemme	emme huipenne	1st plur.	lienemme huipenneet	emme liene huipenneet
2nd plur.		huipennette	ette huipenne	2nd plur.	lienette huipenneet	ette liene huipenneet
3rd plur.		huipennevat	eivät huipenne	3rd plur.	lienevät huipenneet	eivät liene huipenneet
passive		huipettaneen	ei huipettane	passive	lienee huipettu	ei liene huipettu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		huipeta		present	huippeneva	huipettava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st huipetakseni huipetaksemme 2nd huipetaksesi huipetaksenne 3rd huipetakseen huipetaksensa		past	huipennut	huipettu
2nd	inessive2	huipetessa	huipettaessa	agent3	huippenema
		Possessive forms Person sing. plur. 1st huipetessani huipetessamme 2nd huipetessasi huipetessanne 3rd huipetessaan huipetessansa		negative	huippenematon
	instructive	huipeten	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	huippenemassa	—
	elative	huippenemasta	—
	illative	huippenemaan	—
	adessive	huippenemalla	—
	abessive	huippenematta	—
	instructive	huippeneman	huipettaman
4th4	verbal noun	huippeneminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st huippenemaisillani huippenemaisillamme 2nd huippenemaisillasi huippenemaisillanne 3rd huippenemaisillaan huippenemaisillansa

Derived terms

• huipentaa
• huippeneminen

 

Further reading

• “huipeta”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02

Anagrams

• etupiha, puheita