huojentua

Finnish

Etymology

From huojent +‎ -ua.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈhuo̯jentuɑˣ/, [ˈhuo̞̯je̞n̪ˌt̪uɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -uɑ
• Syllabification^(key): huo‧jen‧tu‧a

Verb

huojentua

1. (intransitive) to be relieved

Conjugation

Inflection of huojentua (Kotus type 52*J/sanoa, nt-nn gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		huojennun	en huojennu	1st sing.	olen huojentunut	en ole huojentunut
2nd sing.		huojennut	et huojennu	2nd sing.	olet huojentunut	et ole huojentunut
3rd sing.		huojentuu	ei huojennu	3rd sing.	on huojentunut	ei ole huojentunut
1st plur.		huojennumme	emme huojennu	1st plur.	olemme huojentuneet	emme ole huojentuneet
2nd plur.		huojennutte	ette huojennu	2nd plur.	olette huojentuneet	ette ole huojentuneet
3rd plur.		huojentuvat	eivät huojennu	3rd plur.	ovat huojentuneet	eivät ole huojentuneet
passive		huojennutaan	ei huojennuta	passive	on huojennuttu	ei ole huojennuttu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		huojennuin	en huojentunut	1st sing.	olin huojentunut	en ollut huojentunut
2nd sing.		huojennuit	et huojentunut	2nd sing.	olit huojentunut	et ollut huojentunut
3rd sing.		huojentui	ei huojentunut	3rd sing.	oli huojentunut	ei ollut huojentunut
1st plur.		huojennuimme	emme huojentuneet	1st plur.	olimme huojentuneet	emme olleet huojentuneet
2nd plur.		huojennuitte	ette huojentuneet	2nd plur.	olitte huojentuneet	ette olleet huojentuneet
3rd plur.		huojentuivat	eivät huojentuneet	3rd plur.	olivat huojentuneet	eivät olleet huojentuneet
passive		huojennuttiin	ei huojennuttu	passive	oli huojennuttu	ei ollut huojennuttu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		huojentuisin	en huojentuisi	1st sing.	olisin huojentunut	en olisi huojentunut
2nd sing.		huojentuisit	et huojentuisi	2nd sing.	olisit huojentunut	et olisi huojentunut
3rd sing.		huojentuisi	ei huojentuisi	3rd sing.	olisi huojentunut	ei olisi huojentunut
1st plur.		huojentuisimme	emme huojentuisi	1st plur.	olisimme huojentuneet	emme olisi huojentuneet
2nd plur.		huojentuisitte	ette huojentuisi	2nd plur.	olisitte huojentuneet	ette olisi huojentuneet
3rd plur.		huojentuisivat	eivät huojentuisi	3rd plur.	olisivat huojentuneet	eivät olisi huojentuneet
passive		huojennuttaisiin	ei huojennuttaisi	passive	olisi huojennuttu	ei olisi huojennuttu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		huojennu	älä huojennu	2nd sing.	—	—
3rd sing.		huojentukoon	älköön huojentuko	3rd sing.	olkoon huojentunut	älköön olko huojentunut
1st plur.		huojentukaamme	älkäämme huojentuko	1st plur.	—	—
2nd plur.		huojentukaa	älkää huojentuko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		huojentukoot	älkööt huojentuko	3rd plur.	olkoot huojentuneet	älkööt olko huojentuneet
passive		huojennuttakoon	älköön huojennuttako	passive	olkoon huojennuttu	älköön olko huojennuttu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		huojentunen	en huojentune	1st sing.	lienen huojentunut	en liene huojentunut
2nd sing.		huojentunet	et huojentune	2nd sing.	lienet huojentunut	et liene huojentunut
3rd sing.		huojentunee	ei huojentune	3rd sing.	lienee huojentunut	ei liene huojentunut
1st plur.		huojentunemme	emme huojentune	1st plur.	lienemme huojentuneet	emme liene huojentuneet
2nd plur.		huojentunette	ette huojentune	2nd plur.	lienette huojentuneet	ette liene huojentuneet
3rd plur.		huojentunevat	eivät huojentune	3rd plur.	lienevät huojentuneet	eivät liene huojentuneet
passive		huojennuttaneen	ei huojennuttane	passive	lienee huojennuttu	ei liene huojennuttu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		huojentua		present	huojentuva	huojennuttava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st huojentuakseni huojentuaksemme 2nd huojentuaksesi huojentuaksenne 3rd huojentuakseen huojentuaksensa		past	huojentunut	huojennuttu
2nd	inessive2	huojentuessa	huojennuttaessa	agent3	huojentuma
		Possessive forms Person sing. plur. 1st huojentuessani huojentuessamme 2nd huojentuessasi huojentuessanne 3rd huojentuessaan huojentuessansa		negative	huojentumaton
	instructive	huojentuen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	huojentumassa	—
	elative	huojentumasta	—
	illative	huojentumaan	—
	adessive	huojentumalla	—
	abessive	huojentumatta	—
	instructive	huojentuman	huojennuttaman
4th4	verbal noun	huojentuminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st huojentumaisillani huojentumaisillamme 2nd huojentumaisillasi huojentumaisillanne 3rd huojentumaisillaan huojentumaisillansa

Related terms

• huojentaa

Further reading

• “huojentua”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02