hurmattu

Finnish

Participle

hurmattu

1. past passive participle of hurmata

Declension

Inflection of hurmattu (Kotus type 1*C/valo, tt-t gradation)
nominative		hurmattu	hurmatut
genitive		hurmatun	hurmattujen
partitive		hurmattua	hurmattuja
illative		hurmattuun	hurmattuihin
		singular	plural
nominative		hurmattu	hurmatut
accusative	nom.	hurmattu	hurmatut
	gen.	hurmatun
genitive		hurmatun	hurmattujen
partitive		hurmattua	hurmattuja
inessive		hurmatussa	hurmatuissa
elative		hurmatusta	hurmatuista
illative		hurmattuun	hurmattuihin
adessive		hurmatulla	hurmatuilla
ablative		hurmatulta	hurmatuilta
allative		hurmatulle	hurmatuille
essive		hurmattuna	hurmattuina
translative		hurmatuksi	hurmatuiksi
abessive		hurmatutta	hurmatuitta
instructive		—	hurmatuin
comitative		—	hurmattuine

Possessive forms of hurmattu (Kotus type 1*C/valo, tt-t gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative hurmattuni hurmattuni accusative nom. hurmattuni hurmattuni gen. hurmattuni genitive hurmattuni hurmattujeni partitive hurmattuani hurmattujani inessive hurmatussani hurmatuissani elative hurmatustani hurmatuistani illative hurmattuuni hurmattuihini adessive hurmatullani hurmatuillani ablative hurmatultani hurmatuiltani allative hurmatulleni hurmatuilleni essive hurmattunani hurmattuinani translative hurmatukseni hurmatuikseni abessive hurmatuttani hurmatuittani instructive — — comitative — hurmattuineni second-person singular possessor singular plural nominative hurmattusi hurmattusi accusative nom. hurmattusi hurmattusi gen. hurmattusi genitive hurmattusi hurmattujesi partitive hurmattuasi hurmattujasi inessive hurmatussasi hurmatuissasi elative hurmatustasi hurmatuistasi illative hurmattuusi hurmattuihisi adessive hurmatullasi hurmatuillasi ablative hurmatultasi hurmatuiltasi allative hurmatullesi hurmatuillesi essive hurmattunasi hurmattuinasi translative hurmatuksesi hurmatuiksesi abessive hurmatuttasi hurmatuittasi instructive — — comitative — hurmattuinesi first-person plural possessor singular plural nominative hurmattumme hurmattumme accusative nom. hurmattumme hurmattumme gen. hurmattumme genitive hurmattumme hurmattujemme partitive hurmattuamme hurmattujamme inessive hurmatussamme hurmatuissamme elative hurmatustamme hurmatuistamme illative hurmattuumme hurmattuihimme adessive hurmatullamme hurmatuillamme ablative hurmatultamme hurmatuiltamme allative hurmatullemme hurmatuillemme essive hurmattunamme hurmattuinamme translative hurmatuksemme hurmatuiksemme abessive hurmatuttamme hurmatuittamme instructive — — comitative — hurmattuinemme second-person plural possessor singular plural nominative hurmattunne hurmattunne accusative nom. hurmattunne hurmattunne gen. hurmattunne genitive hurmattunne hurmattujenne partitive hurmattuanne hurmattujanne inessive hurmatussanne hurmatuissanne elative hurmatustanne hurmatuistanne illative hurmattuunne hurmattuihinne adessive hurmatullanne hurmatuillanne ablative hurmatultanne hurmatuiltanne allative hurmatullenne hurmatuillenne essive hurmattunanne hurmattuinanne translative hurmatuksenne hurmatuiksenne abessive hurmatuttanne hurmatuittanne instructive — — comitative — hurmattuinenne third-person possessor singular plural nominative hurmattunsa hurmattunsa accusative nom. hurmattunsa hurmattunsa gen. hurmattunsa genitive hurmattunsa hurmattujensa partitive hurmattuaan hurmattuansa hurmattujaan hurmattujansa inessive hurmatussaan hurmatussansa hurmatuissaan hurmatuissansa elative hurmatustaan hurmatustansa hurmatuistaan hurmatuistansa illative hurmattuunsa hurmattuihinsa adessive hurmatullaan hurmatullansa hurmatuillaan hurmatuillansa ablative hurmatultaan hurmatultansa hurmatuiltaan hurmatuiltansa allative hurmatulleen hurmatullensa hurmatuilleen hurmatuillensa essive hurmattunaan hurmattunansa hurmattuinaan hurmattuinansa translative hurmatukseen hurmatuksensa hurmatuikseen hurmatuiksensa abessive hurmatuttaan hurmatuttansa hurmatuittaan hurmatuittansa instructive — — comitative — hurmattuineen hurmattuinensa

Anagrams

• murhattu