ilmaantua

Finnish

Etymology

ilma +‎ -antua

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈilmɑːntuɑˣ/, [ˈilmɑ̝ːn̪ˌt̪uɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -uɑ
• Syllabification^(key): il‧maan‧tu‧a

Verb

ilmaantua (intransitive)

1. to crop up (to occur, especially suddenly or unexpectedly)
2. to turn up, show up (to appear, arrive, or attend, especially suddenly or erratically)

Conjugation

Inflection of ilmaantua (Kotus type 52*J/sanoa, nt-nn gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		ilmaannun	en ilmaannu	1st sing.	olen ilmaantunut	en ole ilmaantunut
2nd sing.		ilmaannut	et ilmaannu	2nd sing.	olet ilmaantunut	et ole ilmaantunut
3rd sing.		ilmaantuu	ei ilmaannu	3rd sing.	on ilmaantunut	ei ole ilmaantunut
1st plur.		ilmaannumme	emme ilmaannu	1st plur.	olemme ilmaantuneet	emme ole ilmaantuneet
2nd plur.		ilmaannutte	ette ilmaannu	2nd plur.	olette ilmaantuneet	ette ole ilmaantuneet
3rd plur.		ilmaantuvat	eivät ilmaannu	3rd plur.	ovat ilmaantuneet	eivät ole ilmaantuneet
passive		ilmaannutaan	ei ilmaannuta	passive	on ilmaannuttu	ei ole ilmaannuttu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		ilmaannuin	en ilmaantunut	1st sing.	olin ilmaantunut	en ollut ilmaantunut
2nd sing.		ilmaannuit	et ilmaantunut	2nd sing.	olit ilmaantunut	et ollut ilmaantunut
3rd sing.		ilmaantui	ei ilmaantunut	3rd sing.	oli ilmaantunut	ei ollut ilmaantunut
1st plur.		ilmaannuimme	emme ilmaantuneet	1st plur.	olimme ilmaantuneet	emme olleet ilmaantuneet
2nd plur.		ilmaannuitte	ette ilmaantuneet	2nd plur.	olitte ilmaantuneet	ette olleet ilmaantuneet
3rd plur.		ilmaantuivat	eivät ilmaantuneet	3rd plur.	olivat ilmaantuneet	eivät olleet ilmaantuneet
passive		ilmaannuttiin	ei ilmaannuttu	passive	oli ilmaannuttu	ei ollut ilmaannuttu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		ilmaantuisin	en ilmaantuisi	1st sing.	olisin ilmaantunut	en olisi ilmaantunut
2nd sing.		ilmaantuisit	et ilmaantuisi	2nd sing.	olisit ilmaantunut	et olisi ilmaantunut
3rd sing.		ilmaantuisi	ei ilmaantuisi	3rd sing.	olisi ilmaantunut	ei olisi ilmaantunut
1st plur.		ilmaantuisimme	emme ilmaantuisi	1st plur.	olisimme ilmaantuneet	emme olisi ilmaantuneet
2nd plur.		ilmaantuisitte	ette ilmaantuisi	2nd plur.	olisitte ilmaantuneet	ette olisi ilmaantuneet
3rd plur.		ilmaantuisivat	eivät ilmaantuisi	3rd plur.	olisivat ilmaantuneet	eivät olisi ilmaantuneet
passive		ilmaannuttaisiin	ei ilmaannuttaisi	passive	olisi ilmaannuttu	ei olisi ilmaannuttu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		ilmaannu	älä ilmaannu	2nd sing.	—	—
3rd sing.		ilmaantukoon	älköön ilmaantuko	3rd sing.	olkoon ilmaantunut	älköön olko ilmaantunut
1st plur.		ilmaantukaamme	älkäämme ilmaantuko	1st plur.	—	—
2nd plur.		ilmaantukaa	älkää ilmaantuko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		ilmaantukoot	älkööt ilmaantuko	3rd plur.	olkoot ilmaantuneet	älkööt olko ilmaantuneet
passive		ilmaannuttakoon	älköön ilmaannuttako	passive	olkoon ilmaannuttu	älköön olko ilmaannuttu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		ilmaantunen	en ilmaantune	1st sing.	lienen ilmaantunut	en liene ilmaantunut
2nd sing.		ilmaantunet	et ilmaantune	2nd sing.	lienet ilmaantunut	et liene ilmaantunut
3rd sing.		ilmaantunee	ei ilmaantune	3rd sing.	lienee ilmaantunut	ei liene ilmaantunut
1st plur.		ilmaantunemme	emme ilmaantune	1st plur.	lienemme ilmaantuneet	emme liene ilmaantuneet
2nd plur.		ilmaantunette	ette ilmaantune	2nd plur.	lienette ilmaantuneet	ette liene ilmaantuneet
3rd plur.		ilmaantunevat	eivät ilmaantune	3rd plur.	lienevät ilmaantuneet	eivät liene ilmaantuneet
passive		ilmaannuttaneen	ei ilmaannuttane	passive	lienee ilmaannuttu	ei liene ilmaannuttu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		ilmaantua		present	ilmaantuva	ilmaannuttava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st ilmaantuakseni ilmaantuaksemme 2nd ilmaantuaksesi ilmaantuaksenne 3rd ilmaantuakseen ilmaantuaksensa		past	ilmaantunut	ilmaannuttu
2nd	inessive2	ilmaantuessa	ilmaannuttaessa	agent3	ilmaantuma
		Possessive forms Person sing. plur. 1st ilmaantuessani ilmaantuessamme 2nd ilmaantuessasi ilmaantuessanne 3rd ilmaantuessaan ilmaantuessansa		negative	ilmaantumaton
	instructive	ilmaantuen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	ilmaantumassa	—
	elative	ilmaantumasta	—
	illative	ilmaantumaan	—
	adessive	ilmaantumalla	—
	abessive	ilmaantumatta	—
	instructive	ilmaantuman	ilmaannuttaman
4th4	verbal noun	ilmaantuminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st ilmaantumaisillani ilmaantumaisillamme 2nd ilmaantumaisillasi ilmaantumaisillanne 3rd ilmaantumaisillaan ilmaantumaisillansa

Synonyms

• (to crop up): ilmetä
• (to show up): ilmestyä

Derived terms

• ilmaantuminen

 

Further reading

• “ilmaantua”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02

Anagrams

• lamaantui, limaantua