ilmeillä

Finnish

Etymology 1

From ilme +‎ -illa.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈilmei̯lːæˣ/, [ˈilme̞i̯lːæ(ʔ)]
• Rhymes: -ilmeilːæ
• Syllabification^(key): il‧meil‧lä

Verb

ilmeillä

1. To make faces.

Conjugation

Inflection of ilmeillä (Kotus type 67/tulla, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		ilmeilen	en ilmeile	1st sing.	olen ilmeillyt	en ole ilmeillyt
2nd sing.		ilmeilet	et ilmeile	2nd sing.	olet ilmeillyt	et ole ilmeillyt
3rd sing.		ilmeilee	ei ilmeile	3rd sing.	on ilmeillyt	ei ole ilmeillyt
1st plur.		ilmeilemme	emme ilmeile	1st plur.	olemme ilmeilleet	emme ole ilmeilleet
2nd plur.		ilmeilette	ette ilmeile	2nd plur.	olette ilmeilleet	ette ole ilmeilleet
3rd plur.		ilmeilevät	eivät ilmeile	3rd plur.	ovat ilmeilleet	eivät ole ilmeilleet
passive		ilmeillään	ei ilmeillä	passive	on ilmeilty	ei ole ilmeilty
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		ilmeilin	en ilmeillyt	1st sing.	olin ilmeillyt	en ollut ilmeillyt
2nd sing.		ilmeilit	et ilmeillyt	2nd sing.	olit ilmeillyt	et ollut ilmeillyt
3rd sing.		ilmeili	ei ilmeillyt	3rd sing.	oli ilmeillyt	ei ollut ilmeillyt
1st plur.		ilmeilimme	emme ilmeilleet	1st plur.	olimme ilmeilleet	emme olleet ilmeilleet
2nd plur.		ilmeilitte	ette ilmeilleet	2nd plur.	olitte ilmeilleet	ette olleet ilmeilleet
3rd plur.		ilmeilivät	eivät ilmeilleet	3rd plur.	olivat ilmeilleet	eivät olleet ilmeilleet
passive		ilmeiltiin	ei ilmeilty	passive	oli ilmeilty	ei ollut ilmeilty
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		ilmeilisin	en ilmeilisi	1st sing.	olisin ilmeillyt	en olisi ilmeillyt
2nd sing.		ilmeilisit	et ilmeilisi	2nd sing.	olisit ilmeillyt	et olisi ilmeillyt
3rd sing.		ilmeilisi	ei ilmeilisi	3rd sing.	olisi ilmeillyt	ei olisi ilmeillyt
1st plur.		ilmeilisimme	emme ilmeilisi	1st plur.	olisimme ilmeilleet	emme olisi ilmeilleet
2nd plur.		ilmeilisitte	ette ilmeilisi	2nd plur.	olisitte ilmeilleet	ette olisi ilmeilleet
3rd plur.		ilmeilisivät	eivät ilmeilisi	3rd plur.	olisivat ilmeilleet	eivät olisi ilmeilleet
passive		ilmeiltäisiin	ei ilmeiltäisi	passive	olisi ilmeilty	ei olisi ilmeilty
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		ilmeile	älä ilmeile	2nd sing.	—	—
3rd sing.		ilmeilköön	älköön ilmeilkö	3rd sing.	olkoon ilmeillyt	älköön olko ilmeillyt
1st plur.		ilmeilkäämme	älkäämme ilmeilkö	1st plur.	—	—
2nd plur.		ilmeilkää	älkää ilmeilkö	2nd plur.	—	—
3rd plur.		ilmeilkööt	älkööt ilmeilkö	3rd plur.	olkoot ilmeilleet	älkööt olko ilmeilleet
passive		ilmeiltäköön	älköön ilmeiltäkö	passive	olkoon ilmeilty	älköön olko ilmeilty
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		ilmeillen	en ilmeille	1st sing.	lienen ilmeillyt	en liene ilmeillyt
2nd sing.		ilmeillet	et ilmeille	2nd sing.	lienet ilmeillyt	et liene ilmeillyt
3rd sing.		ilmeillee	ei ilmeille	3rd sing.	lienee ilmeillyt	ei liene ilmeillyt
1st plur.		ilmeillemme	emme ilmeille	1st plur.	lienemme ilmeilleet	emme liene ilmeilleet
2nd plur.		ilmeillette	ette ilmeille	2nd plur.	lienette ilmeilleet	ette liene ilmeilleet
3rd plur.		ilmeillevät	eivät ilmeille	3rd plur.	lienevät ilmeilleet	eivät liene ilmeilleet
passive		ilmeiltäneen	ei ilmeiltäne	passive	lienee ilmeilty	ei liene ilmeilty
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		ilmeillä		present	ilmeilevä	ilmeiltävä
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st ilmeilläkseni ilmeilläksemme 2nd ilmeilläksesi ilmeilläksenne 3rd ilmeilläkseen ilmeilläksensä		past	ilmeillyt	ilmeilty
2nd	inessive2	ilmeillessä	ilmeiltäessä	agent3	ilmeilemä
		Possessive forms Person sing. plur. 1st ilmeillessäni ilmeillessämme 2nd ilmeillessäsi ilmeillessänne 3rd ilmeillessään ilmeillessänsä		negative	ilmeilemätön
	instructive	ilmeillen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	ilmeilemässä	—
	elative	ilmeilemästä	—
	illative	ilmeilemään	—
	adessive	ilmeilemällä	—
	abessive	ilmeilemättä	—
	instructive	ilmeilemän	ilmeiltämän
4th4	verbal noun	ilmeileminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st ilmeilemäisilläni ilmeilemäisillämme 2nd ilmeilemäisilläsi ilmeilemäisillänne 3rd ilmeilemäisillään ilmeilemäisillänsä

Derived terms

• ilmeily

 

Further reading

• “ilmeillä”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-01

Etymology 2

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈilmei̯lːæ/, [ˈilme̞i̯lːæ]
• Rhymes: -ilmeilːæ
• Syllabification^(key): il‧meil‧lä

Noun

ilmeillä

1. adessive plural of ilme

Anagrams

• liemillä, mielillä