isoloida

Finnish

Etymology

Swedish isol(era) +‎ -oida, from French isolé, from Italian isolato.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈisoloi̯dɑˣ/, [ˈis̠o̞ˌlo̞i̯dɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -oidɑ
• Syllabification^(key): i‧so‧loi‧da

Verb

isoloida

1. (transitive) To isolate.

Conjugation

Inflection of isoloida (Kotus type 62/voida, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		isoloin	en isoloi	1st sing.	olen isoloinut	en ole isoloinut
2nd sing.		isoloit	et isoloi	2nd sing.	olet isoloinut	et ole isoloinut
3rd sing.		isoloi	ei isoloi	3rd sing.	on isoloinut	ei ole isoloinut
1st plur.		isoloimme	emme isoloi	1st plur.	olemme isoloineet	emme ole isoloineet
2nd plur.		isoloitte	ette isoloi	2nd plur.	olette isoloineet	ette ole isoloineet
3rd plur.		isoloivat	eivät isoloi	3rd plur.	ovat isoloineet	eivät ole isoloineet
passive		isoloidaan	ei isoloida	passive	on isoloitu	ei ole isoloitu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		isoloin	en isoloinut	1st sing.	olin isoloinut	en ollut isoloinut
2nd sing.		isoloit	et isoloinut	2nd sing.	olit isoloinut	et ollut isoloinut
3rd sing.		isoloi	ei isoloinut	3rd sing.	oli isoloinut	ei ollut isoloinut
1st plur.		isoloimme	emme isoloineet	1st plur.	olimme isoloineet	emme olleet isoloineet
2nd plur.		isoloitte	ette isoloineet	2nd plur.	olitte isoloineet	ette olleet isoloineet
3rd plur.		isoloivat	eivät isoloineet	3rd plur.	olivat isoloineet	eivät olleet isoloineet
passive		isoloitiin	ei isoloitu	passive	oli isoloitu	ei ollut isoloitu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		isoloisin	en isoloisi	1st sing.	olisin isoloinut	en olisi isoloinut
2nd sing.		isoloisit	et isoloisi	2nd sing.	olisit isoloinut	et olisi isoloinut
3rd sing.		isoloisi	ei isoloisi	3rd sing.	olisi isoloinut	ei olisi isoloinut
1st plur.		isoloisimme	emme isoloisi	1st plur.	olisimme isoloineet	emme olisi isoloineet
2nd plur.		isoloisitte	ette isoloisi	2nd plur.	olisitte isoloineet	ette olisi isoloineet
3rd plur.		isoloisivat	eivät isoloisi	3rd plur.	olisivat isoloineet	eivät olisi isoloineet
passive		isoloitaisiin	ei isoloitaisi	passive	olisi isoloitu	ei olisi isoloitu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		isoloi	älä isoloi	2nd sing.	—	—
3rd sing.		isoloikoon	älköön isoloiko	3rd sing.	olkoon isoloinut	älköön olko isoloinut
1st plur.		isoloikaamme	älkäämme isoloiko	1st plur.	—	—
2nd plur.		isoloikaa	älkää isoloiko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		isoloikoot	älkööt isoloiko	3rd plur.	olkoot isoloineet	älkööt olko isoloineet
passive		isoloitakoon	älköön isoloitako	passive	olkoon isoloitu	älköön olko isoloitu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		isoloinen	en isoloine	1st sing.	lienen isoloinut	en liene isoloinut
2nd sing.		isoloinet	et isoloine	2nd sing.	lienet isoloinut	et liene isoloinut
3rd sing.		isoloinee	ei isoloine	3rd sing.	lienee isoloinut	ei liene isoloinut
1st plur.		isoloinemme	emme isoloine	1st plur.	lienemme isoloineet	emme liene isoloineet
2nd plur.		isoloinette	ette isoloine	2nd plur.	lienette isoloineet	ette liene isoloineet
3rd plur.		isoloinevat	eivät isoloine	3rd plur.	lienevät isoloineet	eivät liene isoloineet
passive		isoloitaneen	ei isoloitane	passive	lienee isoloitu	ei liene isoloitu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		isoloida		present	isoloiva	isoloitava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st isoloidakseni isoloidaksemme 2nd isoloidaksesi isoloidaksenne 3rd isoloidakseen isoloidaksensa		past	isoloinut	isoloitu
2nd	inessive2	isoloidessa	isoloitaessa	agent3	isoloima
		Possessive forms Person sing. plur. 1st isoloidessani isoloidessamme 2nd isoloidessasi isoloidessanne 3rd isoloidessaan isoloidessansa		negative	isoloimaton
	instructive	isoloiden	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	isoloimassa	—
	elative	isoloimasta	—
	illative	isoloimaan	—
	adessive	isoloimalla	—
	abessive	isoloimatta	—
	instructive	isoloiman	isoloitaman
4th4	verbal noun	isoloiminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st isoloimaisillani isoloimaisillamme 2nd isoloimaisillasi isoloimaisillanne 3rd isoloimaisillaan isoloimaisillansa

Derived terms

• isolointi
• isoloitua

 

Further reading

• “isoloida”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02