itkeskellä

Finnish

Etymology

From itkeä +‎ -skella.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈitkeskelːæˣ/, [ˈit̪k̟e̞s̠ˌk̟e̞lːæ(ʔ)]
• Rhymes: -elːæ
• Syllabification^(key): it‧kes‧kel‧lä

Verb

itkeskellä

1. (intransitive) To cry (occasionally, an unspecified period of time); to be sad.

Conjugation

Inflection of itkeskellä (Kotus type 67/tulla, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		itkeskelen	en itkeskele	1st sing.	olen itkeskellyt	en ole itkeskellyt
2nd sing.		itkeskelet	et itkeskele	2nd sing.	olet itkeskellyt	et ole itkeskellyt
3rd sing.		itkeskelee	ei itkeskele	3rd sing.	on itkeskellyt	ei ole itkeskellyt
1st plur.		itkeskelemme	emme itkeskele	1st plur.	olemme itkeskelleet	emme ole itkeskelleet
2nd plur.		itkeskelette	ette itkeskele	2nd plur.	olette itkeskelleet	ette ole itkeskelleet
3rd plur.		itkeskelevät	eivät itkeskele	3rd plur.	ovat itkeskelleet	eivät ole itkeskelleet
passive		itkeskellään	ei itkeskellä	passive	on itkeskelty	ei ole itkeskelty
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		itkeskelin	en itkeskellyt	1st sing.	olin itkeskellyt	en ollut itkeskellyt
2nd sing.		itkeskelit	et itkeskellyt	2nd sing.	olit itkeskellyt	et ollut itkeskellyt
3rd sing.		itkeskeli	ei itkeskellyt	3rd sing.	oli itkeskellyt	ei ollut itkeskellyt
1st plur.		itkeskelimme	emme itkeskelleet	1st plur.	olimme itkeskelleet	emme olleet itkeskelleet
2nd plur.		itkeskelitte	ette itkeskelleet	2nd plur.	olitte itkeskelleet	ette olleet itkeskelleet
3rd plur.		itkeskelivät	eivät itkeskelleet	3rd plur.	olivat itkeskelleet	eivät olleet itkeskelleet
passive		itkeskeltiin	ei itkeskelty	passive	oli itkeskelty	ei ollut itkeskelty
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		itkeskelisin	en itkeskelisi	1st sing.	olisin itkeskellyt	en olisi itkeskellyt
2nd sing.		itkeskelisit	et itkeskelisi	2nd sing.	olisit itkeskellyt	et olisi itkeskellyt
3rd sing.		itkeskelisi	ei itkeskelisi	3rd sing.	olisi itkeskellyt	ei olisi itkeskellyt
1st plur.		itkeskelisimme	emme itkeskelisi	1st plur.	olisimme itkeskelleet	emme olisi itkeskelleet
2nd plur.		itkeskelisitte	ette itkeskelisi	2nd plur.	olisitte itkeskelleet	ette olisi itkeskelleet
3rd plur.		itkeskelisivät	eivät itkeskelisi	3rd plur.	olisivat itkeskelleet	eivät olisi itkeskelleet
passive		itkeskeltäisiin	ei itkeskeltäisi	passive	olisi itkeskelty	ei olisi itkeskelty
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		itkeskele	älä itkeskele	2nd sing.	—	—
3rd sing.		itkeskelköön	älköön itkeskelkö	3rd sing.	olkoon itkeskellyt	älköön olko itkeskellyt
1st plur.		itkeskelkäämme	älkäämme itkeskelkö	1st plur.	—	—
2nd plur.		itkeskelkää	älkää itkeskelkö	2nd plur.	—	—
3rd plur.		itkeskelkööt	älkööt itkeskelkö	3rd plur.	olkoot itkeskelleet	älkööt olko itkeskelleet
passive		itkeskeltäköön	älköön itkeskeltäkö	passive	olkoon itkeskelty	älköön olko itkeskelty
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		itkeskellen	en itkeskelle	1st sing.	lienen itkeskellyt	en liene itkeskellyt
2nd sing.		itkeskellet	et itkeskelle	2nd sing.	lienet itkeskellyt	et liene itkeskellyt
3rd sing.		itkeskellee	ei itkeskelle	3rd sing.	lienee itkeskellyt	ei liene itkeskellyt
1st plur.		itkeskellemme	emme itkeskelle	1st plur.	lienemme itkeskelleet	emme liene itkeskelleet
2nd plur.		itkeskellette	ette itkeskelle	2nd plur.	lienette itkeskelleet	ette liene itkeskelleet
3rd plur.		itkeskellevät	eivät itkeskelle	3rd plur.	lienevät itkeskelleet	eivät liene itkeskelleet
passive		itkeskeltäneen	ei itkeskeltäne	passive	lienee itkeskelty	ei liene itkeskelty
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		itkeskellä		present	itkeskelevä	itkeskeltävä
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st itkeskelläkseni itkeskelläksemme 2nd itkeskelläksesi itkeskelläksenne 3rd itkeskelläkseen itkeskelläksensä		past	itkeskellyt	itkeskelty
2nd	inessive2	itkeskellessä	itkeskeltäessä	agent3	itkeskelemä
		Possessive forms Person sing. plur. 1st itkeskellessäni itkeskellessämme 2nd itkeskellessäsi itkeskellessänne 3rd itkeskellessään itkeskellessänsä		negative	itkeskelemätön
	instructive	itkeskellen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	itkeskelemässä	—
	elative	itkeskelemästä	—
	illative	itkeskelemään	—
	adessive	itkeskelemällä	—
	abessive	itkeskelemättä	—
	instructive	itkeskelemän	itkeskeltämän
4th4	verbal noun	itkeskeleminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st itkeskelemäisilläni itkeskelemäisillämme 2nd itkeskelemäisilläsi itkeskelemäisillänne 3rd itkeskelemäisillään itkeskelemäisillänsä

Derived terms

• itkeskelijä
• itkeskely

Further reading

• “itkeskellä”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02