kahdentua

Finnish

Etymology

From kahdentaa (“to duplicate”) +‎ -ua.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkɑhdentuɑˣ/, [ˈkɑ̝xde̞n̪ˌt̪uɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -uɑ
• Syllabification^(key): kah‧den‧tu‧a

Verb

kahdentua

1. (intransitive) to be duplicated
2. (intransitive) to bifurcate

Conjugation

Inflection of kahdentua (Kotus type 52*J/sanoa, nt-nn gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kahdennun	en kahdennu	1st sing.	olen kahdentunut	en ole kahdentunut
2nd sing.		kahdennut	et kahdennu	2nd sing.	olet kahdentunut	et ole kahdentunut
3rd sing.		kahdentuu	ei kahdennu	3rd sing.	on kahdentunut	ei ole kahdentunut
1st plur.		kahdennumme	emme kahdennu	1st plur.	olemme kahdentuneet	emme ole kahdentuneet
2nd plur.		kahdennutte	ette kahdennu	2nd plur.	olette kahdentuneet	ette ole kahdentuneet
3rd plur.		kahdentuvat	eivät kahdennu	3rd plur.	ovat kahdentuneet	eivät ole kahdentuneet
passive		kahdennutaan	ei kahdennuta	passive	on kahdennuttu	ei ole kahdennuttu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kahdennuin	en kahdentunut	1st sing.	olin kahdentunut	en ollut kahdentunut
2nd sing.		kahdennuit	et kahdentunut	2nd sing.	olit kahdentunut	et ollut kahdentunut
3rd sing.		kahdentui	ei kahdentunut	3rd sing.	oli kahdentunut	ei ollut kahdentunut
1st plur.		kahdennuimme	emme kahdentuneet	1st plur.	olimme kahdentuneet	emme olleet kahdentuneet
2nd plur.		kahdennuitte	ette kahdentuneet	2nd plur.	olitte kahdentuneet	ette olleet kahdentuneet
3rd plur.		kahdentuivat	eivät kahdentuneet	3rd plur.	olivat kahdentuneet	eivät olleet kahdentuneet
passive		kahdennuttiin	ei kahdennuttu	passive	oli kahdennuttu	ei ollut kahdennuttu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kahdentuisin	en kahdentuisi	1st sing.	olisin kahdentunut	en olisi kahdentunut
2nd sing.		kahdentuisit	et kahdentuisi	2nd sing.	olisit kahdentunut	et olisi kahdentunut
3rd sing.		kahdentuisi	ei kahdentuisi	3rd sing.	olisi kahdentunut	ei olisi kahdentunut
1st plur.		kahdentuisimme	emme kahdentuisi	1st plur.	olisimme kahdentuneet	emme olisi kahdentuneet
2nd plur.		kahdentuisitte	ette kahdentuisi	2nd plur.	olisitte kahdentuneet	ette olisi kahdentuneet
3rd plur.		kahdentuisivat	eivät kahdentuisi	3rd plur.	olisivat kahdentuneet	eivät olisi kahdentuneet
passive		kahdennuttaisiin	ei kahdennuttaisi	passive	olisi kahdennuttu	ei olisi kahdennuttu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		kahdennu	älä kahdennu	2nd sing.	—	—
3rd sing.		kahdentukoon	älköön kahdentuko	3rd sing.	olkoon kahdentunut	älköön olko kahdentunut
1st plur.		kahdentukaamme	älkäämme kahdentuko	1st plur.	—	—
2nd plur.		kahdentukaa	älkää kahdentuko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		kahdentukoot	älkööt kahdentuko	3rd plur.	olkoot kahdentuneet	älkööt olko kahdentuneet
passive		kahdennuttakoon	älköön kahdennuttako	passive	olkoon kahdennuttu	älköön olko kahdennuttu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kahdentunen	en kahdentune	1st sing.	lienen kahdentunut	en liene kahdentunut
2nd sing.		kahdentunet	et kahdentune	2nd sing.	lienet kahdentunut	et liene kahdentunut
3rd sing.		kahdentunee	ei kahdentune	3rd sing.	lienee kahdentunut	ei liene kahdentunut
1st plur.		kahdentunemme	emme kahdentune	1st plur.	lienemme kahdentuneet	emme liene kahdentuneet
2nd plur.		kahdentunette	ette kahdentune	2nd plur.	lienette kahdentuneet	ette liene kahdentuneet
3rd plur.		kahdentunevat	eivät kahdentune	3rd plur.	lienevät kahdentuneet	eivät liene kahdentuneet
passive		kahdennuttaneen	ei kahdennuttane	passive	lienee kahdennuttu	ei liene kahdennuttu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		kahdentua		present	kahdentuva	kahdennuttava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kahdentuakseni kahdentuaksemme 2nd kahdentuaksesi kahdentuaksenne 3rd kahdentuakseen kahdentuaksensa		past	kahdentunut	kahdennuttu
2nd	inessive2	kahdentuessa	kahdennuttaessa	agent3	kahdentuma
		Possessive forms Person sing. plur. 1st kahdentuessani kahdentuessamme 2nd kahdentuessasi kahdentuessanne 3rd kahdentuessaan kahdentuessansa		negative	kahdentumaton
	instructive	kahdentuen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	kahdentumassa	—
	elative	kahdentumasta	—
	illative	kahdentumaan	—
	adessive	kahdentumalla	—
	abessive	kahdentumatta	—
	instructive	kahdentuman	kahdennuttaman
4th4	verbal noun	kahdentuminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kahdentumaisillani kahdentumaisillamme 2nd kahdentumaisillasi kahdentumaisillanne 3rd kahdentumaisillaan kahdentumaisillansa

Derived terms

• kahdentuma

 

Further reading

• “kahdentua”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02