Finnish edit

Etymology edit

kairata +‎ -illa (frequentative aspect)

Pronunciation edit

  • IPA(key): /ˈkɑi̯rɑi̯lːɑˣ/, [ˈkɑ̝i̯rɑ̝i̯lːɑ̝(ʔ)]
  • Rhymes: -ɑirɑilːɑ
  • Syllabification(key): kai‧rail‧la

Verb edit

kairailla

  1. (transitive) frequentative of kairata (to drill, bore (make holes))

Conjugation edit

Inflection of kairailla (Kotus type 67/tulla, no gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kairailen en kairaile 1st sing. olen kairaillut en ole kairaillut
2nd sing. kairailet et kairaile 2nd sing. olet kairaillut et ole kairaillut
3rd sing. kairailee ei kairaile 3rd sing. on kairaillut ei ole kairaillut
1st plur. kairailemme emme kairaile 1st plur. olemme kairailleet emme ole kairailleet
2nd plur. kairailette ette kairaile 2nd plur. olette kairailleet ette ole kairailleet
3rd plur. kairailevat eivät kairaile 3rd plur. ovat kairailleet eivät ole kairailleet
passive kairaillaan ei kairailla passive on kairailtu ei ole kairailtu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kairailin en kairaillut 1st sing. olin kairaillut en ollut kairaillut
2nd sing. kairailit et kairaillut 2nd sing. olit kairaillut et ollut kairaillut
3rd sing. kairaili ei kairaillut 3rd sing. oli kairaillut ei ollut kairaillut
1st plur. kairailimme emme kairailleet 1st plur. olimme kairailleet emme olleet kairailleet
2nd plur. kairailitte ette kairailleet 2nd plur. olitte kairailleet ette olleet kairailleet
3rd plur. kairailivat eivät kairailleet 3rd plur. olivat kairailleet eivät olleet kairailleet
passive kairailtiin ei kairailtu passive oli kairailtu ei ollut kairailtu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kairailisin en kairailisi 1st sing. olisin kairaillut en olisi kairaillut
2nd sing. kairailisit et kairailisi 2nd sing. olisit kairaillut et olisi kairaillut
3rd sing. kairailisi ei kairailisi 3rd sing. olisi kairaillut ei olisi kairaillut
1st plur. kairailisimme emme kairailisi 1st plur. olisimme kairailleet emme olisi kairailleet
2nd plur. kairailisitte ette kairailisi 2nd plur. olisitte kairailleet ette olisi kairailleet
3rd plur. kairailisivat eivät kairailisi 3rd plur. olisivat kairailleet eivät olisi kairailleet
passive kairailtaisiin ei kairailtaisi passive olisi kairailtu ei olisi kairailtu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. kairaile älä kairaile 2nd sing.
3rd sing. kairailkoon älköön kairailko 3rd sing. olkoon kairaillut älköön olko kairaillut
1st plur. kairailkaamme älkäämme kairailko 1st plur.
2nd plur. kairailkaa älkää kairailko 2nd plur.
3rd plur. kairailkoot älkööt kairailko 3rd plur. olkoot kairailleet älkööt olko kairailleet
passive kairailtakoon älköön kairailtako passive olkoon kairailtu älköön olko kairailtu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kairaillen en kairaille 1st sing. lienen kairaillut en liene kairaillut
2nd sing. kairaillet et kairaille 2nd sing. lienet kairaillut et liene kairaillut
3rd sing. kairaillee ei kairaille 3rd sing. lienee kairaillut ei liene kairaillut
1st plur. kairaillemme emme kairaille 1st plur. lienemme kairailleet emme liene kairailleet
2nd plur. kairaillette ette kairaille 2nd plur. lienette kairailleet ette liene kairailleet
3rd plur. kairaillevat eivät kairaille 3rd plur. lienevät kairailleet eivät liene kairailleet
passive kairailtaneen ei kairailtane passive lienee kairailtu ei liene kairailtu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st kairailla present kairaileva kairailtava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kairaillakseni kairaillaksemme
2nd kairaillaksesi kairaillaksenne
3rd kairaillakseen
kairaillaksensa
past kairaillut kairailtu
2nd inessive2 kairaillessa kairailtaessa agent3 kairailema
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kairaillessani kairaillessamme
2nd kairaillessasi kairaillessanne
3rd kairaillessaan
kairaillessansa
negative kairailematon
instructive kairaillen 1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

3rd inessive kairailemassa
elative kairailemasta
illative kairailemaan
adessive kairailemalla
abessive kairailematta
instructive kairaileman kairailtaman
4th4 verbal noun kairaileminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kairailemaisillani kairailemaisillamme
2nd kairailemaisillasi kairailemaisillanne
3rd kairailemaisillaan
kairailemaisillansa

Derived terms edit