kallollinen

Finnish

Etymology

kallo +‎ -llinen

Pronunciation

• IPA: /ˈkɑlːoˌlːinen/

Noun

kallollinen

1. (biology) A member of subphylum Craniata.

Declension

Declension of kallollinen (type nainen) singular plural nominative kallollinen kallolliset genitive kallollisen kallollisten kallollisien partitive kallollista kallollisia accusative kallollinen kallollisen kallolliset inessive kallollisessa kallollisissa elative kallollisesta kallollisista illative kallolliseen kallollisiin adessive kallollisella kallollisilla ablative kallolliselta kallollisilta allative kallolliselle kallollisille essive kallollisena kallollisina translative kallolliseksi kallollisiksi instructive – kallollisin abessive kallollisetta kallollisitta comitative – kallollisineen

Antonyms

• kalloton