kannatella

Finnish

Etymology

From kannattaa +‎ -ella.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkɑnːɑtelːɑˣ/, [ˈkɑ̝nːɑ̝ˌt̪e̞lːɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -elːɑ
• Syllabification^(key): kan‧na‧tel‧la

Verb

kannatella

1. (transitive, usually atelic) To support (physically).

Conjugation

Inflection of kannatella (Kotus type 67*C/tulla, tt-t gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kannattelen	en kannattele	1st sing.	olen kannatellut	en ole kannatellut
2nd sing.		kannattelet	et kannattele	2nd sing.	olet kannatellut	et ole kannatellut
3rd sing.		kannattelee	ei kannattele	3rd sing.	on kannatellut	ei ole kannatellut
1st plur.		kannattelemme	emme kannattele	1st plur.	olemme kannatelleet	emme ole kannatelleet
2nd plur.		kannattelette	ette kannattele	2nd plur.	olette kannatelleet	ette ole kannatelleet
3rd plur.		kannattelevat	eivät kannattele	3rd plur.	ovat kannatelleet	eivät ole kannatelleet
passive		kannatellaan	ei kannatella	passive	on kannateltu	ei ole kannateltu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kannattelin	en kannatellut	1st sing.	olin kannatellut	en ollut kannatellut
2nd sing.		kannattelit	et kannatellut	2nd sing.	olit kannatellut	et ollut kannatellut
3rd sing.		kannatteli	ei kannatellut	3rd sing.	oli kannatellut	ei ollut kannatellut
1st plur.		kannattelimme	emme kannatelleet	1st plur.	olimme kannatelleet	emme olleet kannatelleet
2nd plur.		kannattelitte	ette kannatelleet	2nd plur.	olitte kannatelleet	ette olleet kannatelleet
3rd plur.		kannattelivat	eivät kannatelleet	3rd plur.	olivat kannatelleet	eivät olleet kannatelleet
passive		kannateltiin	ei kannateltu	passive	oli kannateltu	ei ollut kannateltu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kannattelisin	en kannattelisi	1st sing.	olisin kannatellut	en olisi kannatellut
2nd sing.		kannattelisit	et kannattelisi	2nd sing.	olisit kannatellut	et olisi kannatellut
3rd sing.		kannattelisi	ei kannattelisi	3rd sing.	olisi kannatellut	ei olisi kannatellut
1st plur.		kannattelisimme	emme kannattelisi	1st plur.	olisimme kannatelleet	emme olisi kannatelleet
2nd plur.		kannattelisitte	ette kannattelisi	2nd plur.	olisitte kannatelleet	ette olisi kannatelleet
3rd plur.		kannattelisivat	eivät kannattelisi	3rd plur.	olisivat kannatelleet	eivät olisi kannatelleet
passive		kannateltaisiin	ei kannateltaisi	passive	olisi kannateltu	ei olisi kannateltu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		kannattele	älä kannattele	2nd sing.	—	—
3rd sing.		kannatelkoon	älköön kannatelko	3rd sing.	olkoon kannatellut	älköön olko kannatellut
1st plur.		kannatelkaamme	älkäämme kannatelko	1st plur.	—	—
2nd plur.		kannatelkaa	älkää kannatelko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		kannatelkoot	älkööt kannatelko	3rd plur.	olkoot kannatelleet	älkööt olko kannatelleet
passive		kannateltakoon	älköön kannateltako	passive	olkoon kannateltu	älköön olko kannateltu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kannatellen	en kannatelle	1st sing.	lienen kannatellut	en liene kannatellut
2nd sing.		kannatellet	et kannatelle	2nd sing.	lienet kannatellut	et liene kannatellut
3rd sing.		kannatellee	ei kannatelle	3rd sing.	lienee kannatellut	ei liene kannatellut
1st plur.		kannatellemme	emme kannatelle	1st plur.	lienemme kannatelleet	emme liene kannatelleet
2nd plur.		kannatellette	ette kannatelle	2nd plur.	lienette kannatelleet	ette liene kannatelleet
3rd plur.		kannatellevat	eivät kannatelle	3rd plur.	lienevät kannatelleet	eivät liene kannatelleet
passive		kannateltaneen	ei kannateltane	passive	lienee kannateltu	ei liene kannateltu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		kannatella		present	kannatteleva	kannateltava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kannatellakseni kannatellaksemme 2nd kannatellaksesi kannatellaksenne 3rd kannatellakseen kannatellaksensa		past	kannatellut	kannateltu
2nd	inessive2	kannatellessa	kannateltaessa	agent3	kannattelema
		Possessive forms Person sing. plur. 1st kannatellessani kannatellessamme 2nd kannatellessasi kannatellessanne 3rd kannatellessaan kannatellessansa		negative	kannattelematon
	instructive	kannatellen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	kannattelemassa	—
	elative	kannattelemasta	—
	illative	kannattelemaan	—
	adessive	kannattelemalla	—
	abessive	kannattelematta	—
	instructive	kannatteleman	kannateltaman
4th4	verbal noun	kannatteleminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kannattelemaisillani kannattelemaisillamme 2nd kannattelemaisillasi kannattelemaisillanne 3rd kannattelemaisillaan kannattelemaisillansa

Further reading

• “kannatella”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02