karkota

Finnish

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkɑrkotɑˣ/, [ˈkɑ̝rko̞t̪ɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -ɑrkotɑ
• Syllabification^(key): kar‧ko‧ta

Etymology 1

karka- +‎ -ota with secondary gemination of -k- > -kk- (karota with the stem karkoa- is found in dialects)

Verb

karkota

1. (intransitive) to leave, to fade, to flee

Conjugation

Inflection of karkota (Kotus type 74*A/katketa, kk-k gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		karkkoan	en karkkoa	1st sing.	olen karkonnut	en ole karkonnut
2nd sing.		karkkoat	et karkkoa	2nd sing.	olet karkonnut	et ole karkonnut
3rd sing.		karkkoaa	ei karkkoa	3rd sing.	on karkonnut	ei ole karkonnut
1st plur.		karkkoamme	emme karkkoa	1st plur.	olemme karkonneet	emme ole karkonneet
2nd plur.		karkkoatte	ette karkkoa	2nd plur.	olette karkonneet	ette ole karkonneet
3rd plur.		karkkoavat	eivät karkkoa	3rd plur.	ovat karkonneet	eivät ole karkonneet
passive		karkotaan	ei karkota	passive	on karkottu	ei ole karkottu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		karkkosin	en karkonnut	1st sing.	olin karkonnut	en ollut karkonnut
2nd sing.		karkkosit	et karkonnut	2nd sing.	olit karkonnut	et ollut karkonnut
3rd sing.		karkkosi	ei karkonnut	3rd sing.	oli karkonnut	ei ollut karkonnut
1st plur.		karkkosimme	emme karkonneet	1st plur.	olimme karkonneet	emme olleet karkonneet
2nd plur.		karkkositte	ette karkonneet	2nd plur.	olitte karkonneet	ette olleet karkonneet
3rd plur.		karkkosivat	eivät karkonneet	3rd plur.	olivat karkonneet	eivät olleet karkonneet
passive		karkottiin	ei karkottu	passive	oli karkottu	ei ollut karkottu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		karkkoaisin karkkoisin	en karkkoaisi en karkkoisi	1st sing.	olisin karkonnut	en olisi karkonnut
2nd sing.		karkkoaisit karkkoisit	et karkkoaisi et karkkoisi	2nd sing.	olisit karkonnut	et olisi karkonnut
3rd sing.		karkkoaisi karkkoisi	ei karkkoaisi ei karkkoisi	3rd sing.	olisi karkonnut	ei olisi karkonnut
1st plur.		karkkoaisimme karkkoisimme	emme karkkoaisi emme karkkoisi	1st plur.	olisimme karkonneet	emme olisi karkonneet
2nd plur.		karkkoaisitte karkkoisitte	ette karkkoaisi ette karkkoisi	2nd plur.	olisitte karkonneet	ette olisi karkonneet
3rd plur.		karkkoaisivat karkkoisivat	eivät karkkoaisi eivät karkkoisi	3rd plur.	olisivat karkonneet	eivät olisi karkonneet
passive		karkottaisiin	ei karkottaisi	passive	olisi karkottu	ei olisi karkottu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		karkkoa	älä karkkoa	2nd sing.	—	—
3rd sing.		karkotkoon	älköön karkotko	3rd sing.	olkoon karkonnut	älköön olko karkonnut
1st plur.		karkotkaamme	älkäämme karkotko	1st plur.	—	—
2nd plur.		karkotkaa	älkää karkotko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		karkotkoot	älkööt karkotko	3rd plur.	olkoot karkonneet	älkööt olko karkonneet
passive		karkottakoon	älköön karkottako	passive	olkoon karkottu	älköön olko karkottu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		karkonnen	en karkonne	1st sing.	lienen karkonnut	en liene karkonnut
2nd sing.		karkonnet	et karkonne	2nd sing.	lienet karkonnut	et liene karkonnut
3rd sing.		karkonnee	ei karkonne	3rd sing.	lienee karkonnut	ei liene karkonnut
1st plur.		karkonnemme	emme karkonne	1st plur.	lienemme karkonneet	emme liene karkonneet
2nd plur.		karkonnette	ette karkonne	2nd plur.	lienette karkonneet	ette liene karkonneet
3rd plur.		karkonnevat	eivät karkonne	3rd plur.	lienevät karkonneet	eivät liene karkonneet
passive		karkottaneen	ei karkottane	passive	lienee karkottu	ei liene karkottu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		karkota		present	karkkoava	karkottava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st karkotakseni karkotaksemme 2nd karkotaksesi karkotaksenne 3rd karkotakseen karkotaksensa		past	karkonnut	karkottu
2nd	inessive2	karkotessa	karkottaessa	agent3	karkkoama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st karkotessani karkotessamme 2nd karkotessasi karkotessanne 3rd karkotessaan karkotessansa		negative	karkkoamaton
	instructive	karkoten	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	karkkoamassa	—
	elative	karkkoamasta	—
	illative	karkkoamaan	—
	adessive	karkkoamalla	—
	abessive	karkkoamatta	—
	instructive	karkkoaman	karkottaman
4th4	verbal noun	karkkoaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st karkkoamaisillani karkkoamaisillamme 2nd karkkoamaisillasi karkkoamaisillanne 3rd karkkoamaisillaan karkkoamaisillansa

Derived terms

• karkottaa

 

Further reading

• “karkota”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-01

Etymology 2

Verb

karkota

1. inflection of karkottaa:
   1. present active indicative connegative
   2. second-person singular present imperative
   3. second-person singular present active imperative connegative

Anagrams

• korkata, krokata, torakka