keimailija

Finnish

Etymology

keimailla (“to flirt”) >

Noun

keimailija

1. coquette (woman who flirts or plays with men's affections)

Declension

Declension of keimailija (type kulkija) singular plural nominative keimailija keimailijat genitive keimailijan keimailijoiden keimailijoitten keimailijain1 partitive keimailijaa keimailijoita accusative keimailija keimailijan keimailijat inessive keimailijassa keimailijoissa elative keimailijasta keimailijoista illative keimailijaan keimailijoihin adessive keimailijalla keimailijoilla ablative keimailijalta keimailijoilta allative keimailijalle keimailijoille essive keimailijana keimailijoina translative keimailijaksi keimailijoiksi instructive – keimailijoin abessive keimailijatta keimailijoitta comitative – keimailijoineen 1) Rare.