kiima

Finnish

Pronunciation

• Hyphenation: kii‧ma
• Rhymes: -iːmɑ
• IPA: [ˈkiːmɑ]

Noun

kiima

1. heat; (ungulates) rut

   Kissani on kiimassa.

   My cat is in heat.

   Milloin jänikset tulevat kiimaan?

   When do the hares go on heat?

2. pride (estrous cycle; sexual desire; especially, an excitement of sexual appetite in a female beast).

Declension

Declension of kiima (type kala) singular plural nominative kiima kiimat genitive kiiman kiimojen kiimain1 partitive kiimaa kiimoja accusative kiima kiiman kiimat inessive kiimassa kiimoissa elative kiimasta kiimoista illative kiimaan kiimoihin adessive kiimalla kiimoilla ablative kiimalta kiimoilta allative kiimalle kiimoille essive kiimana kiimoina translative kiimaksi kiimoiksi instructive – kiimoin abessive kiimatta kiimoitta comitative – kiimoineen 1) Rare.

Derived terms

• kiima-aika
• kiimainen

Anagrams

• Miika