kirkkoherra

Finnish

Etymology

Calque of Swedish kyrkherre; kirkko (“church”) +‎ herra (“master, lord”). Some sources claim the term is a mistranslation of Swedish kyrkoherde (“vicar”, literally “church shepherd”), but that term is more likely a later alteration of kyrkherre.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkirkːoˌherːɑ/, [ˈk̟irkːo̞ˌhe̞rːɑ̝]
• Rhymes: -erːɑ
• Syllabification^(key): kirk‧ko‧her‧ra

Noun

kirkkoherra

1. parish priest (Catholic, UK), pastor (Lutheran; Catholic, US); parson, rector, vicar (Anglican) (main priest serving a parish)

Usage notes

• Kirkkoherra is a middle ranking Finnish church official of higher rank than a pappi (“priest, preacher”) but below the rank of piispa (“bishop”).
• The English equivalents for kirkkoherra vary widely by the country and congregation and same title may be used to mean different positions in different churches.

Declension

Inflection of kirkkoherra (Kotus type 9/kala, no gradation)
nominative		kirkkoherra	kirkkoherrat
genitive		kirkkoherran	kirkkoherrojen
partitive		kirkkoherraa	kirkkoherroja
illative		kirkkoherraan	kirkkoherroihin
		singular	plural
nominative		kirkkoherra	kirkkoherrat
accusative	nom.	kirkkoherra	kirkkoherrat
	gen.	kirkkoherran
genitive		kirkkoherran	kirkkoherrojen kirkkoherrainrare
partitive		kirkkoherraa	kirkkoherroja
inessive		kirkkoherrassa	kirkkoherroissa
elative		kirkkoherrasta	kirkkoherroista
illative		kirkkoherraan	kirkkoherroihin
adessive		kirkkoherralla	kirkkoherroilla
ablative		kirkkoherralta	kirkkoherroilta
allative		kirkkoherralle	kirkkoherroille
essive		kirkkoherrana	kirkkoherroina
translative		kirkkoherraksi	kirkkoherroiksi
abessive		kirkkoherratta	kirkkoherroitta
instructive		—	kirkkoherroin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of kirkkoherra (Kotus type 9/kala, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative kirkkoherrani kirkkoherrani accusative nom. kirkkoherrani kirkkoherrani gen. kirkkoherrani genitive kirkkoherrani kirkkoherrojeni kirkkoherrainirare partitive kirkkoherraani kirkkoherrojani inessive kirkkoherrassani kirkkoherroissani elative kirkkoherrastani kirkkoherroistani illative kirkkoherraani kirkkoherroihini adessive kirkkoherrallani kirkkoherroillani ablative kirkkoherraltani kirkkoherroiltani allative kirkkoherralleni kirkkoherroilleni essive kirkkoherranani kirkkoherroinani translative kirkkoherrakseni kirkkoherroikseni abessive kirkkoherrattani kirkkoherroittani instructive — — comitative — kirkkoherroineni second-person singular possessor singular plural nominative kirkkoherrasi kirkkoherrasi accusative nom. kirkkoherrasi kirkkoherrasi gen. kirkkoherrasi genitive kirkkoherrasi kirkkoherrojesi kirkkoherraisirare partitive kirkkoherraasi kirkkoherrojasi inessive kirkkoherrassasi kirkkoherroissasi elative kirkkoherrastasi kirkkoherroistasi illative kirkkoherraasi kirkkoherroihisi adessive kirkkoherrallasi kirkkoherroillasi ablative kirkkoherraltasi kirkkoherroiltasi allative kirkkoherrallesi kirkkoherroillesi essive kirkkoherranasi kirkkoherroinasi translative kirkkoherraksesi kirkkoherroiksesi abessive kirkkoherrattasi kirkkoherroittasi instructive — — comitative — kirkkoherroinesi first-person plural possessor singular plural nominative kirkkoherramme kirkkoherramme accusative nom. kirkkoherramme kirkkoherramme gen. kirkkoherramme genitive kirkkoherramme kirkkoherrojemme kirkkoherraimmerare partitive kirkkoherraamme kirkkoherrojamme inessive kirkkoherrassamme kirkkoherroissamme elative kirkkoherrastamme kirkkoherroistamme illative kirkkoherraamme kirkkoherroihimme adessive kirkkoherrallamme kirkkoherroillamme ablative kirkkoherraltamme kirkkoherroiltamme allative kirkkoherrallemme kirkkoherroillemme essive kirkkoherranamme kirkkoherroinamme translative kirkkoherraksemme kirkkoherroiksemme abessive kirkkoherrattamme kirkkoherroittamme instructive — — comitative — kirkkoherroinemme second-person plural possessor singular plural nominative kirkkoherranne kirkkoherranne accusative nom. kirkkoherranne kirkkoherranne gen. kirkkoherranne genitive kirkkoherranne kirkkoherrojenne kirkkoherrainnerare partitive kirkkoherraanne kirkkoherrojanne inessive kirkkoherrassanne kirkkoherroissanne elative kirkkoherrastanne kirkkoherroistanne illative kirkkoherraanne kirkkoherroihinne adessive kirkkoherrallanne kirkkoherroillanne ablative kirkkoherraltanne kirkkoherroiltanne allative kirkkoherrallenne kirkkoherroillenne essive kirkkoherrananne kirkkoherroinanne translative kirkkoherraksenne kirkkoherroiksenne abessive kirkkoherrattanne kirkkoherroittanne instructive — — comitative — kirkkoherroinenne third-person possessor singular plural nominative kirkkoherransa kirkkoherransa accusative nom. kirkkoherransa kirkkoherransa gen. kirkkoherransa genitive kirkkoherransa kirkkoherrojensa kirkkoherrainsarare partitive kirkkoherraansa kirkkoherrojaan kirkkoherrojansa inessive kirkkoherrassaan kirkkoherrassansa kirkkoherroissaan kirkkoherroissansa elative kirkkoherrastaan kirkkoherrastansa kirkkoherroistaan kirkkoherroistansa illative kirkkoherraansa kirkkoherroihinsa adessive kirkkoherrallaan kirkkoherrallansa kirkkoherroillaan kirkkoherroillansa ablative kirkkoherraltaan kirkkoherraltansa kirkkoherroiltaan kirkkoherroiltansa allative kirkkoherralleen kirkkoherrallensa kirkkoherroilleen kirkkoherroillensa essive kirkkoherranaan kirkkoherranansa kirkkoherroinaan kirkkoherroinansa translative kirkkoherrakseen kirkkoherraksensa kirkkoherroikseen kirkkoherroiksensa abessive kirkkoherrattaan kirkkoherrattansa kirkkoherroittaan kirkkoherroittansa instructive — — comitative — kirkkoherroineen kirkkoherroinensa

Derived terms

compounds

• kirkkoherranvirasto

 

Further reading

• “kirkkoherra”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02