kivahtaa

Finnish

Etymology

From kiv- +‎ -ahtaa, probably from the same root as kiivas and possibly kiva.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkiʋɑhtɑːˣ/, [ˈk̟iʋɑ̝xt̪ɑ̝ː(ʔ)]
• Rhymes: -iʋɑhtɑː
• Syllabification^(key): ki‧vah‧taa

Verb

kivahtaa

1. (intransitive) to snarl, to bark, to snap

Conjugation

Inflection of kivahtaa (Kotus type 53*F/muistaa, t-d gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kivahdan	en kivahda	1st sing.	olen kivahtanut	en ole kivahtanut
2nd sing.		kivahdat	et kivahda	2nd sing.	olet kivahtanut	et ole kivahtanut
3rd sing.		kivahtaa	ei kivahda	3rd sing.	on kivahtanut	ei ole kivahtanut
1st plur.		kivahdamme	emme kivahda	1st plur.	olemme kivahtaneet	emme ole kivahtaneet
2nd plur.		kivahdatte	ette kivahda	2nd plur.	olette kivahtaneet	ette ole kivahtaneet
3rd plur.		kivahtavat	eivät kivahda	3rd plur.	ovat kivahtaneet	eivät ole kivahtaneet
passive		kivahdetaan	ei kivahdeta	passive	on kivahdettu	ei ole kivahdettu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kivahdin	en kivahtanut	1st sing.	olin kivahtanut	en ollut kivahtanut
2nd sing.		kivahdit	et kivahtanut	2nd sing.	olit kivahtanut	et ollut kivahtanut
3rd sing.		kivahti	ei kivahtanut	3rd sing.	oli kivahtanut	ei ollut kivahtanut
1st plur.		kivahdimme	emme kivahtaneet	1st plur.	olimme kivahtaneet	emme olleet kivahtaneet
2nd plur.		kivahditte	ette kivahtaneet	2nd plur.	olitte kivahtaneet	ette olleet kivahtaneet
3rd plur.		kivahtivat	eivät kivahtaneet	3rd plur.	olivat kivahtaneet	eivät olleet kivahtaneet
passive		kivahdettiin	ei kivahdettu	passive	oli kivahdettu	ei ollut kivahdettu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kivahtaisin	en kivahtaisi	1st sing.	olisin kivahtanut	en olisi kivahtanut
2nd sing.		kivahtaisit	et kivahtaisi	2nd sing.	olisit kivahtanut	et olisi kivahtanut
3rd sing.		kivahtaisi	ei kivahtaisi	3rd sing.	olisi kivahtanut	ei olisi kivahtanut
1st plur.		kivahtaisimme	emme kivahtaisi	1st plur.	olisimme kivahtaneet	emme olisi kivahtaneet
2nd plur.		kivahtaisitte	ette kivahtaisi	2nd plur.	olisitte kivahtaneet	ette olisi kivahtaneet
3rd plur.		kivahtaisivat	eivät kivahtaisi	3rd plur.	olisivat kivahtaneet	eivät olisi kivahtaneet
passive		kivahdettaisiin	ei kivahdettaisi	passive	olisi kivahdettu	ei olisi kivahdettu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		kivahda	älä kivahda	2nd sing.	—	—
3rd sing.		kivahtakoon	älköön kivahtako	3rd sing.	olkoon kivahtanut	älköön olko kivahtanut
1st plur.		kivahtakaamme	älkäämme kivahtako	1st plur.	—	—
2nd plur.		kivahtakaa	älkää kivahtako	2nd plur.	—	—
3rd plur.		kivahtakoot	älkööt kivahtako	3rd plur.	olkoot kivahtaneet	älkööt olko kivahtaneet
passive		kivahdettakoon	älköön kivahdettako	passive	olkoon kivahdettu	älköön olko kivahdettu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kivahtanen	en kivahtane	1st sing.	lienen kivahtanut	en liene kivahtanut
2nd sing.		kivahtanet	et kivahtane	2nd sing.	lienet kivahtanut	et liene kivahtanut
3rd sing.		kivahtanee	ei kivahtane	3rd sing.	lienee kivahtanut	ei liene kivahtanut
1st plur.		kivahtanemme	emme kivahtane	1st plur.	lienemme kivahtaneet	emme liene kivahtaneet
2nd plur.		kivahtanette	ette kivahtane	2nd plur.	lienette kivahtaneet	ette liene kivahtaneet
3rd plur.		kivahtanevat	eivät kivahtane	3rd plur.	lienevät kivahtaneet	eivät liene kivahtaneet
passive		kivahdettaneen	ei kivahdettane	passive	lienee kivahdettu	ei liene kivahdettu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		kivahtaa		present	kivahtava	kivahdettava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kivahtaakseni kivahtaaksemme 2nd kivahtaaksesi kivahtaaksenne 3rd kivahtaakseen kivahtaaksensa		past	kivahtanut	kivahdettu
2nd	inessive2	kivahtaessa	kivahdettaessa	agent3	kivahtama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st kivahtaessani kivahtaessamme 2nd kivahtaessasi kivahtaessanne 3rd kivahtaessaan kivahtaessansa		negative	kivahtamaton
	instructive	kivahtaen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). * The third-person singular indicative form kivahtaa does not exhibit final gemination, unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd	inessive	kivahtamassa	—
	elative	kivahtamasta	—
	illative	kivahtamaan	—
	adessive	kivahtamalla	—
	abessive	kivahtamatta	—
	instructive	kivahtaman	kivahdettaman
4th4	verbal noun	kivahtaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kivahtamaisillani kivahtamaisillamme 2nd kivahtamaisillasi kivahtamaisillanne 3rd kivahtamaisillaan kivahtamaisillansa

Derived terms

• kivahdus
• kivahtaminen

 

Further reading

• “kivahtaa”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02

Anagrams

• kaihtava