kolistella

Finnish

Etymology

kolistaa +‎ -ella

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkolistelːɑˣ/, [ˈko̞lis̠ˌte̞lːɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -elːɑ
• Syllabification^(key): ko‧lis‧tel‧la

Verb

kolistella

1. (transitive, usually atelic) frequentative of kolistaa (“to clank or clatter”)
2. (intransitive) to make noise, to racket

Conjugation

Inflection of kolistella (Kotus type 67/tulla, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kolistelen	en kolistele	1st sing.	olen kolistellut	en ole kolistellut
2nd sing.		kolistelet	et kolistele	2nd sing.	olet kolistellut	et ole kolistellut
3rd sing.		kolistelee	ei kolistele	3rd sing.	on kolistellut	ei ole kolistellut
1st plur.		kolistelemme	emme kolistele	1st plur.	olemme kolistelleet	emme ole kolistelleet
2nd plur.		kolistelette	ette kolistele	2nd plur.	olette kolistelleet	ette ole kolistelleet
3rd plur.		kolistelevat	eivät kolistele	3rd plur.	ovat kolistelleet	eivät ole kolistelleet
passive		kolistellaan	ei kolistella	passive	on kolisteltu	ei ole kolisteltu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kolistelin	en kolistellut	1st sing.	olin kolistellut	en ollut kolistellut
2nd sing.		kolistelit	et kolistellut	2nd sing.	olit kolistellut	et ollut kolistellut
3rd sing.		kolisteli	ei kolistellut	3rd sing.	oli kolistellut	ei ollut kolistellut
1st plur.		kolistelimme	emme kolistelleet	1st plur.	olimme kolistelleet	emme olleet kolistelleet
2nd plur.		kolistelitte	ette kolistelleet	2nd plur.	olitte kolistelleet	ette olleet kolistelleet
3rd plur.		kolistelivat	eivät kolistelleet	3rd plur.	olivat kolistelleet	eivät olleet kolistelleet
passive		kolisteltiin	ei kolisteltu	passive	oli kolisteltu	ei ollut kolisteltu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kolistelisin	en kolistelisi	1st sing.	olisin kolistellut	en olisi kolistellut
2nd sing.		kolistelisit	et kolistelisi	2nd sing.	olisit kolistellut	et olisi kolistellut
3rd sing.		kolistelisi	ei kolistelisi	3rd sing.	olisi kolistellut	ei olisi kolistellut
1st plur.		kolistelisimme	emme kolistelisi	1st plur.	olisimme kolistelleet	emme olisi kolistelleet
2nd plur.		kolistelisitte	ette kolistelisi	2nd plur.	olisitte kolistelleet	ette olisi kolistelleet
3rd plur.		kolistelisivat	eivät kolistelisi	3rd plur.	olisivat kolistelleet	eivät olisi kolistelleet
passive		kolisteltaisiin	ei kolisteltaisi	passive	olisi kolisteltu	ei olisi kolisteltu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		kolistele	älä kolistele	2nd sing.	—	—
3rd sing.		kolistelkoon	älköön kolistelko	3rd sing.	olkoon kolistellut	älköön olko kolistellut
1st plur.		kolistelkaamme	älkäämme kolistelko	1st plur.	—	—
2nd plur.		kolistelkaa	älkää kolistelko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		kolistelkoot	älkööt kolistelko	3rd plur.	olkoot kolistelleet	älkööt olko kolistelleet
passive		kolisteltakoon	älköön kolisteltako	passive	olkoon kolisteltu	älköön olko kolisteltu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kolistellen	en kolistelle	1st sing.	lienen kolistellut	en liene kolistellut
2nd sing.		kolistellet	et kolistelle	2nd sing.	lienet kolistellut	et liene kolistellut
3rd sing.		kolistellee	ei kolistelle	3rd sing.	lienee kolistellut	ei liene kolistellut
1st plur.		kolistellemme	emme kolistelle	1st plur.	lienemme kolistelleet	emme liene kolistelleet
2nd plur.		kolistellette	ette kolistelle	2nd plur.	lienette kolistelleet	ette liene kolistelleet
3rd plur.		kolistellevat	eivät kolistelle	3rd plur.	lienevät kolistelleet	eivät liene kolistelleet
passive		kolisteltaneen	ei kolisteltane	passive	lienee kolisteltu	ei liene kolisteltu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		kolistella		present	kolisteleva	kolisteltava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kolistellakseni kolistellaksemme 2nd kolistellaksesi kolistellaksenne 3rd kolistellakseen kolistellaksensa		past	kolistellut	kolisteltu
2nd	inessive2	kolistellessa	kolisteltaessa	agent3	kolistelema
		Possessive forms Person sing. plur. 1st kolistellessani kolistellessamme 2nd kolistellessasi kolistellessanne 3rd kolistellessaan kolistellessansa		negative	kolistelematon
	instructive	kolistellen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	kolistelemassa	—
	elative	kolistelemasta	—
	illative	kolistelemaan	—
	adessive	kolistelemalla	—
	abessive	kolistelematta	—
	instructive	kolisteleman	kolisteltaman
4th4	verbal noun	kolisteleminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kolistelemaisillani kolistelemaisillamme 2nd kolistelemaisillasi kolistelemaisillanne 3rd kolistelemaisillaan kolistelemaisillansa

Derived terms

• kolisteleminen
• kolistelu

 

Further reading

• “kolistella”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02