kosketin

Finnish

Etymology

kosket- +‎ -in

Noun

kosketin

1. A key of music keyboard.

Declension

Declension of kosketin (type kytkin) singular plural nominative kosketin koskettimet genitive koskettimen koskettimien kosketinten partitive kosketinta koskettimia accusative kosketin koskettimen koskettimet inessive koskettimessa koskettimissa elative koskettimesta koskettimista illative koskettimeen koskettimiin adessive koskettimella koskettimilla ablative koskettimelta koskettimilta allative koskettimelle koskettimille essive koskettimena koskettimina translative koskettimeksi koskettimiksi instructive – koskettimin abessive koskettimetta koskettimitta comitative – koskettimineen

Derived terms

• koskettimisto

Verb

kosketin

1. First-person singular indicative past form of koskettaa.

Anagrams

• kinokset