kulminoitua

Finnish

Etymology

kulminaatio (“culmination”) +‎ -ua

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkulminoi̯tuɑˣ/, [ˈkulmiˌno̞i̯t̪uɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -oituɑ
• Syllabification^(key): kul‧mi‧noi‧tu‧a

Verb

kulminoitua

1. (intransitive) to culminate

Conjugation

Inflection of kulminoitua (Kotus type 52*F/sanoa, t-d gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kulminoidun	en kulminoidu	1st sing.	olen kulminoitunut	en ole kulminoitunut
2nd sing.		kulminoidut	et kulminoidu	2nd sing.	olet kulminoitunut	et ole kulminoitunut
3rd sing.		kulminoituu	ei kulminoidu	3rd sing.	on kulminoitunut	ei ole kulminoitunut
1st plur.		kulminoidumme	emme kulminoidu	1st plur.	olemme kulminoituneet	emme ole kulminoituneet
2nd plur.		kulminoidutte	ette kulminoidu	2nd plur.	olette kulminoituneet	ette ole kulminoituneet
3rd plur.		kulminoituvat	eivät kulminoidu	3rd plur.	ovat kulminoituneet	eivät ole kulminoituneet
passive		kulminoidutaan	ei kulminoiduta	passive	on kulminoiduttu	ei ole kulminoiduttu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kulminoiduin	en kulminoitunut	1st sing.	olin kulminoitunut	en ollut kulminoitunut
2nd sing.		kulminoiduit	et kulminoitunut	2nd sing.	olit kulminoitunut	et ollut kulminoitunut
3rd sing.		kulminoitui	ei kulminoitunut	3rd sing.	oli kulminoitunut	ei ollut kulminoitunut
1st plur.		kulminoiduimme	emme kulminoituneet	1st plur.	olimme kulminoituneet	emme olleet kulminoituneet
2nd plur.		kulminoiduitte	ette kulminoituneet	2nd plur.	olitte kulminoituneet	ette olleet kulminoituneet
3rd plur.		kulminoituivat	eivät kulminoituneet	3rd plur.	olivat kulminoituneet	eivät olleet kulminoituneet
passive		kulminoiduttiin	ei kulminoiduttu	passive	oli kulminoiduttu	ei ollut kulminoiduttu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kulminoituisin	en kulminoituisi	1st sing.	olisin kulminoitunut	en olisi kulminoitunut
2nd sing.		kulminoituisit	et kulminoituisi	2nd sing.	olisit kulminoitunut	et olisi kulminoitunut
3rd sing.		kulminoituisi	ei kulminoituisi	3rd sing.	olisi kulminoitunut	ei olisi kulminoitunut
1st plur.		kulminoituisimme	emme kulminoituisi	1st plur.	olisimme kulminoituneet	emme olisi kulminoituneet
2nd plur.		kulminoituisitte	ette kulminoituisi	2nd plur.	olisitte kulminoituneet	ette olisi kulminoituneet
3rd plur.		kulminoituisivat	eivät kulminoituisi	3rd plur.	olisivat kulminoituneet	eivät olisi kulminoituneet
passive		kulminoiduttaisiin	ei kulminoiduttaisi	passive	olisi kulminoiduttu	ei olisi kulminoiduttu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		kulminoidu	älä kulminoidu	2nd sing.	—	—
3rd sing.		kulminoitukoon	älköön kulminoituko	3rd sing.	olkoon kulminoitunut	älköön olko kulminoitunut
1st plur.		kulminoitukaamme	älkäämme kulminoituko	1st plur.	—	—
2nd plur.		kulminoitukaa	älkää kulminoituko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		kulminoitukoot	älkööt kulminoituko	3rd plur.	olkoot kulminoituneet	älkööt olko kulminoituneet
passive		kulminoiduttakoon	älköön kulminoiduttako	passive	olkoon kulminoiduttu	älköön olko kulminoiduttu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kulminoitunen	en kulminoitune	1st sing.	lienen kulminoitunut	en liene kulminoitunut
2nd sing.		kulminoitunet	et kulminoitune	2nd sing.	lienet kulminoitunut	et liene kulminoitunut
3rd sing.		kulminoitunee	ei kulminoitune	3rd sing.	lienee kulminoitunut	ei liene kulminoitunut
1st plur.		kulminoitunemme	emme kulminoitune	1st plur.	lienemme kulminoituneet	emme liene kulminoituneet
2nd plur.		kulminoitunette	ette kulminoitune	2nd plur.	lienette kulminoituneet	ette liene kulminoituneet
3rd plur.		kulminoitunevat	eivät kulminoitune	3rd plur.	lienevät kulminoituneet	eivät liene kulminoituneet
passive		kulminoiduttaneen	ei kulminoiduttane	passive	lienee kulminoiduttu	ei liene kulminoiduttu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		kulminoitua		present	kulminoituva	kulminoiduttava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kulminoituakseni kulminoituaksemme 2nd kulminoituaksesi kulminoituaksenne 3rd kulminoituakseen kulminoituaksensa		past	kulminoitunut	kulminoiduttu
2nd	inessive2	kulminoituessa	kulminoiduttaessa	agent3	kulminoituma
		Possessive forms Person sing. plur. 1st kulminoituessani kulminoituessamme 2nd kulminoituessasi kulminoituessanne 3rd kulminoituessaan kulminoituessansa		negative	kulminoitumaton
	instructive	kulminoituen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	kulminoitumassa	—
	elative	kulminoitumasta	—
	illative	kulminoitumaan	—
	adessive	kulminoitumalla	—
	abessive	kulminoitumatta	—
	instructive	kulminoituman	kulminoiduttaman
4th4	verbal noun	kulminoituminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kulminoitumaisillani kulminoitumaisillamme 2nd kulminoitumaisillasi kulminoitumaisillanne 3rd kulminoitumaisillaan kulminoitumaisillansa

Derived terms

• kulminoituminen

 

Further reading

• “kulminoitua”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02