kummitella

Finnish

Etymology

kumma +‎ -ittaa +‎ -ella. The intermediate verb kummittaa is only found in dialects, but is directly cognate with Estonian kummitama.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkumːitelːɑˣ/, [ˈkumːiˌt̪e̞lːɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -elːɑ
• Syllabification^(key): kum‧mi‧tel‧la

Verb

kummitella

1. to haunt

Conjugation

Inflection of kummitella (Kotus type 67*C/tulla, tt-t gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kummittelen	en kummittele	1st sing.	olen kummitellut	en ole kummitellut
2nd sing.		kummittelet	et kummittele	2nd sing.	olet kummitellut	et ole kummitellut
3rd sing.		kummittelee	ei kummittele	3rd sing.	on kummitellut	ei ole kummitellut
1st plur.		kummittelemme	emme kummittele	1st plur.	olemme kummitelleet	emme ole kummitelleet
2nd plur.		kummittelette	ette kummittele	2nd plur.	olette kummitelleet	ette ole kummitelleet
3rd plur.		kummittelevat	eivät kummittele	3rd plur.	ovat kummitelleet	eivät ole kummitelleet
passive		kummitellaan	ei kummitella	passive	on kummiteltu	ei ole kummiteltu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kummittelin	en kummitellut	1st sing.	olin kummitellut	en ollut kummitellut
2nd sing.		kummittelit	et kummitellut	2nd sing.	olit kummitellut	et ollut kummitellut
3rd sing.		kummitteli	ei kummitellut	3rd sing.	oli kummitellut	ei ollut kummitellut
1st plur.		kummittelimme	emme kummitelleet	1st plur.	olimme kummitelleet	emme olleet kummitelleet
2nd plur.		kummittelitte	ette kummitelleet	2nd plur.	olitte kummitelleet	ette olleet kummitelleet
3rd plur.		kummittelivat	eivät kummitelleet	3rd plur.	olivat kummitelleet	eivät olleet kummitelleet
passive		kummiteltiin	ei kummiteltu	passive	oli kummiteltu	ei ollut kummiteltu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kummittelisin	en kummittelisi	1st sing.	olisin kummitellut	en olisi kummitellut
2nd sing.		kummittelisit	et kummittelisi	2nd sing.	olisit kummitellut	et olisi kummitellut
3rd sing.		kummittelisi	ei kummittelisi	3rd sing.	olisi kummitellut	ei olisi kummitellut
1st plur.		kummittelisimme	emme kummittelisi	1st plur.	olisimme kummitelleet	emme olisi kummitelleet
2nd plur.		kummittelisitte	ette kummittelisi	2nd plur.	olisitte kummitelleet	ette olisi kummitelleet
3rd plur.		kummittelisivat	eivät kummittelisi	3rd plur.	olisivat kummitelleet	eivät olisi kummitelleet
passive		kummiteltaisiin	ei kummiteltaisi	passive	olisi kummiteltu	ei olisi kummiteltu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		kummittele	älä kummittele	2nd sing.	—	—
3rd sing.		kummitelkoon	älköön kummitelko	3rd sing.	olkoon kummitellut	älköön olko kummitellut
1st plur.		kummitelkaamme	älkäämme kummitelko	1st plur.	—	—
2nd plur.		kummitelkaa	älkää kummitelko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		kummitelkoot	älkööt kummitelko	3rd plur.	olkoot kummitelleet	älkööt olko kummitelleet
passive		kummiteltakoon	älköön kummiteltako	passive	olkoon kummiteltu	älköön olko kummiteltu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kummitellen	en kummitelle	1st sing.	lienen kummitellut	en liene kummitellut
2nd sing.		kummitellet	et kummitelle	2nd sing.	lienet kummitellut	et liene kummitellut
3rd sing.		kummitellee	ei kummitelle	3rd sing.	lienee kummitellut	ei liene kummitellut
1st plur.		kummitellemme	emme kummitelle	1st plur.	lienemme kummitelleet	emme liene kummitelleet
2nd plur.		kummitellette	ette kummitelle	2nd plur.	lienette kummitelleet	ette liene kummitelleet
3rd plur.		kummitellevat	eivät kummitelle	3rd plur.	lienevät kummitelleet	eivät liene kummitelleet
passive		kummiteltaneen	ei kummiteltane	passive	lienee kummiteltu	ei liene kummiteltu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		kummitella		present	kummitteleva	kummiteltava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kummitellakseni kummitellaksemme 2nd kummitellaksesi kummitellaksenne 3rd kummitellakseen kummitellaksensa		past	kummitellut	kummiteltu
2nd	inessive2	kummitellessa	kummiteltaessa	agent3	kummittelema
		Possessive forms Person sing. plur. 1st kummitellessani kummitellessamme 2nd kummitellessasi kummitellessanne 3rd kummitellessaan kummitellessansa		negative	kummittelematon
	instructive	kummitellen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	kummittelemassa	—
	elative	kummittelemasta	—
	illative	kummittelemaan	—
	adessive	kummittelemalla	—
	abessive	kummittelematta	—
	instructive	kummitteleman	kummiteltaman
4th4	verbal noun	kummitteleminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kummittelemaisillani kummittelemaisillamme 2nd kummittelemaisillasi kummittelemaisillanne 3rd kummittelemaisillaan kummittelemaisillansa

Derived terms

• kummittelu

 

Further reading

• “kummitella”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02