kunnia

      Finnish

      Etymology

      Borrowed from Proto-Germanic *kunją. The meaning changed from “family, clan” to “noble family, family honour” and finally to “honour”. See kön.

      Noun

      kunnia

      1. honor, honour (respect, favourable reputation; dignity; sense of self-worth)
        Hänen kunniansa on kyseessä.
        His honour is at stake.
      2. glory (honour and valour)
      3. honour (privilege)
        Minulla oli kunnia istua suurlähettilään vieressä.
        I had the honour of sitting next to the ambassador.
      4. credit, honour (recognition and respect)
        Minä tein työn, mutta hän otti kunnian.
        I did the work but he took the credit.
        Minulla on lahja sinulle tämän päivän kunniaksi.
        I have a gift for you in honour of this day.

      Declension

      Derived terms

      Related terms

      • kunniakkaasti
      • kunniakkuus
      • kunniallisesti
      • kunnioitettavasti
      • kunnioitettavuus
      • kunnioittamaton
      • kunnioittamattomuus
      • kunnioittava
      • kunnioittavasti

      Compounds

      • kunnia-asia
      • kunniajuoksu
      • kunniajäsen
      • kunniajäsenyys
      • kunniakierros
      • kunniakirja
      • kunniakomppania
      • kunniakonsuli
      • kunniakuja
      • kunniakäynti
      • kunnialaukaus
      • kunniamaininta
      • kunniankipeä
      • kunnianloukkaus
      • kunnianosoitus
      • kunnianteko
      • kunniantunto
      • kunniapaikka
      • kunniapalkinto
      • kunniaportti
      • kunniapuheenjohtaja
      • kunniasana
      • kunniasija
      • kunniataulu
      • kunniatehtävä
      • kunniatohtori
      • kunniatuomioistuin
      • kunniavahti
      • kunniavartija
      • kunniavartio
      • kunniavartiomies
      • kunniavelka
      • kunniavieras
      • kunniavirka

      Anagrams

      ↑Jump back a section

      Read in another language

      Last modified on 4 May 2013, at 13:53