liivamaa

Ingrian

Etymology

From liiva (“sand”) +‎ maa (“soil”).

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈliːʋɑˌmɑː/, [ˈlʲiːʋəˌmɑː]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈliːʋɑˌmɑː/, [ˈlʲiːʋɑˌmɑː]
• Rhymes: -ɑː
• Hyphenation: lii‧va‧maa

Noun

liivamaa

1. sandy soil

Declension

Declension of liivamaa (type 8/maa, no gradation)
	singular	plural
nominative	liivamaa	liivamaat
genitive	liivamaan	liivamaijen
partitive	liivamaata	liivamaita
illative	liivamaaha	liivamaihe
inessive	liivamaas	liivamais
elative	liivamaast	liivamaist
allative	liivamaalle	liivamaille
adessive	liivamaal	liivamail
ablative	liivamaalt	liivamailt
translative	liivamaaks	liivamaiks
essive	liivamaanna, liivamaan	liivamainna, liivamain
exessive1)	liivamaant	liivamaint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 271