mandaatti
Finnish edit
Etymology edit
Internationalism (see English mandate), ultimately from Latin mandātum.
Pronunciation edit
Noun edit
mandaatti
Declension edit
Inflection of mandaatti (Kotus type 5*C/risti, tt-t gradation) | ||||
---|---|---|---|---|
nominative | mandaatti | mandaatit | ||
genitive | mandaatin | mandaattien | ||
partitive | mandaattia | mandaatteja | ||
illative | mandaattiin | mandaatteihin | ||
singular | plural | |||
nominative | mandaatti | mandaatit | ||
accusative | nom. | mandaatti | mandaatit | |
gen. | mandaatin | |||
genitive | mandaatin | mandaattien | ||
partitive | mandaattia | mandaatteja | ||
inessive | mandaatissa | mandaateissa | ||
elative | mandaatista | mandaateista | ||
illative | mandaattiin | mandaatteihin | ||
adessive | mandaatilla | mandaateilla | ||
ablative | mandaatilta | mandaateilta | ||
allative | mandaatille | mandaateille | ||
essive | mandaattina | mandaatteina | ||
translative | mandaatiksi | mandaateiksi | ||
abessive | mandaatitta | mandaateitta | ||
instructive | — | mandaatein | ||
comitative | See the possessive forms below. |
Derived terms edit
compounds
Further reading edit
- “mandaatti”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish][1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03