mehiläin
Ingrian edit
Etymology edit
From Proto-Finnic *mehiläinen. Cognates include Finnish mehiläinen and Karelian mehiläini.
Pronunciation edit
- (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈmehilæi̯ne/, [ˈme̞hilʲəi̯n]
- (Soikkola) IPA(key): /ˈmehilæi̯n/, [ˈme̞hilæi̯n]
- Rhymes: -ehilæi̯n
- Hyphenation: me‧hi‧läin
Noun edit
mehiläin
Declension edit
| Declension of mehiläin (type 1/kärpäin, no gradation) | ||
|---|---|---|
| singular | plural | |
| nominative | mehiläin | mehiläiset |
| genitive | mehiläisen | mehiläisiin |
| partitive | mehiläistä, mehiläist | mehiläisiä |
| illative | mehiläisee | mehiläisii |
| inessive | mehiläisees | mehiläisiis |
| elative | mehiläisest | mehiläisist |
| allative | mehiläiselle | mehiläisille |
| adessive | mehiläiseel | mehiläisiil |
| ablative | mehiläiselt | mehiläisilt |
| translative | mehiläiseks | mehiläisiks |
| essive | mehiläisennä, mehiläiseen | mehiläisinnä, mehiläisiin |
| exessive1) | mehiläisent | mehiläisint |
| 1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive. | ||
Derived terms edit
Descendants edit
- → Votic: mehiläin
References edit
- V. I. Junus (1936) Iƶoran Keelen Grammatikka[1], Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 51
- Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 304