mitata

Finnish

Etymology

mitta +‎ -ta

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈmitɑtɑˣ/, [ˈmit̪ɑ̝t̪ɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -itɑtɑ
• Syllabification^(key): mi‧ta‧ta

Verb

mitata

1. (transitive) to measure (off/out), gauge

   mitata kuume (+ ablative) ― to take someone's temperature (in order to check if s/he is running a fever)

Conjugation

Inflection of mitata (Kotus type 73*C/salata, tt-t gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		mittaan	en mittaa	1st sing.	olen mitannut	en ole mitannut
2nd sing.		mittaat	et mittaa	2nd sing.	olet mitannut	et ole mitannut
3rd sing.		mittaa	ei mittaa	3rd sing.	on mitannut	ei ole mitannut
1st plur.		mittaamme	emme mittaa	1st plur.	olemme mitanneet	emme ole mitanneet
2nd plur.		mittaatte	ette mittaa	2nd plur.	olette mitanneet	ette ole mitanneet
3rd plur.		mittaavat	eivät mittaa	3rd plur.	ovat mitanneet	eivät ole mitanneet
passive		mitataan	ei mitata	passive	on mitattu	ei ole mitattu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		mittasin	en mitannut	1st sing.	olin mitannut	en ollut mitannut
2nd sing.		mittasit	et mitannut	2nd sing.	olit mitannut	et ollut mitannut
3rd sing.		mittasi	ei mitannut	3rd sing.	oli mitannut	ei ollut mitannut
1st plur.		mittasimme	emme mitanneet	1st plur.	olimme mitanneet	emme olleet mitanneet
2nd plur.		mittasitte	ette mitanneet	2nd plur.	olitte mitanneet	ette olleet mitanneet
3rd plur.		mittasivat	eivät mitanneet	3rd plur.	olivat mitanneet	eivät olleet mitanneet
passive		mitattiin	ei mitattu	passive	oli mitattu	ei ollut mitattu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		mittaisin	en mittaisi	1st sing.	olisin mitannut	en olisi mitannut
2nd sing.		mittaisit	et mittaisi	2nd sing.	olisit mitannut	et olisi mitannut
3rd sing.		mittaisi	ei mittaisi	3rd sing.	olisi mitannut	ei olisi mitannut
1st plur.		mittaisimme	emme mittaisi	1st plur.	olisimme mitanneet	emme olisi mitanneet
2nd plur.		mittaisitte	ette mittaisi	2nd plur.	olisitte mitanneet	ette olisi mitanneet
3rd plur.		mittaisivat	eivät mittaisi	3rd plur.	olisivat mitanneet	eivät olisi mitanneet
passive		mitattaisiin	ei mitattaisi	passive	olisi mitattu	ei olisi mitattu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		mittaa	älä mittaa	2nd sing.	—	—
3rd sing.		mitatkoon	älköön mitatko	3rd sing.	olkoon mitannut	älköön olko mitannut
1st plur.		mitatkaamme	älkäämme mitatko	1st plur.	—	—
2nd plur.		mitatkaa	älkää mitatko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		mitatkoot	älkööt mitatko	3rd plur.	olkoot mitanneet	älkööt olko mitanneet
passive		mitattakoon	älköön mitattako	passive	olkoon mitattu	älköön olko mitattu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		mitannen	en mitanne	1st sing.	lienen mitannut	en liene mitannut
2nd sing.		mitannet	et mitanne	2nd sing.	lienet mitannut	et liene mitannut
3rd sing.		mitannee	ei mitanne	3rd sing.	lienee mitannut	ei liene mitannut
1st plur.		mitannemme	emme mitanne	1st plur.	lienemme mitanneet	emme liene mitanneet
2nd plur.		mitannette	ette mitanne	2nd plur.	lienette mitanneet	ette liene mitanneet
3rd plur.		mitannevat	eivät mitanne	3rd plur.	lienevät mitanneet	eivät liene mitanneet
passive		mitattaneen	ei mitattane	passive	lienee mitattu	ei liene mitattu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		mitata		present	mittaava	mitattava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st mitatakseni mitataksemme 2nd mitataksesi mitataksenne 3rd mitatakseen mitataksensa		past	mitannut	mitattu
2nd	inessive2	mitatessa	mitattaessa	agent3	mittaama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st mitatessani mitatessamme 2nd mitatessasi mitatessanne 3rd mitatessaan mitatessansa		negative	mittaamaton
	instructive	mitaten	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	mittaamassa	—
	elative	mittaamasta	—
	illative	mittaamaan	—
	adessive	mittaamalla	—
	abessive	mittaamatta	—
	instructive	mittaaman	mitattaman
4th4	verbal noun	mittaaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st mittaamaisillani mittaamaisillamme 2nd mittaamaisillasi mittaamaisillanne 3rd mittaamaisillaan mittaamaisillansa

Derived terms

• ulosmitata

 

adjectives

• mittaamaton

 

nouns

• mittaaja
• mittaaminen
• mittain
• mittari
• mittaus

 

verbs

• mittailla
• mittauttaa

 

Further reading

• “mitata”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03

Anagrams

• Mattia, maitat, maitta, matita, mittaa, tatami

Ingrian

Etymology

From mitta (“measure”) +‎ -ta. Akin to Finnish mitata and Karelian mitata.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈmitɑtɑ/, [ˈmitɑt]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈmitɑtɑ/, [ˈmid̥ɑd̥ɑ]
• Rhymes: -itɑt, -itɑtɑ
• Hyphenation: mi‧ta‧ta

Verb

mitata

1. (transitive) to measure
   • 1936, L. G. Terehova, V. G. Erdeli, translated by Mihailov and P. I. Maksimov, Geografia: oppikirja iƶoroin alkușkoulun kolmatta klaassaa vart (ensimäine osa), Leningrad: Riikin Ucebno-Pedagogiceskoi Izdateljstva, page 6:

     Mittaisivat mitälee plaanua mööt, reknaisiit ja sanoivat, etti linnaa saa ono neljä kilometraa i yli tunnin, melkeen, möö leenemmä kois.

     They measured something along the map, counted and said, that it's four kilometers to the city and in an hour, approximately, we would be home.

Conjugation

Conjugation of mitata (type 16/maata, tt-t gradation)
Indikativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	mittaan	en mittaa	1st singular	oon mitant, oon mitannut	en oo mitant, en oo mitannut
2nd singular	mittaat	et mittaa	2nd singular	oot mitant, oot mitannut	et oo mitant, et oo mitannut
3rd singular	mittajaa	ei mittaa	3rd singular	ono mitant, ono mitannut	ei oo mitant, ei oo mitannut
1st plural	mittaamma	emmä mittaa	1st plural	oomma mitanneet	emmä oo mitanneet
2nd plural	mittaatta	että mittaa	2nd plural	ootta mitanneet	että oo mitanneet
3rd plural	mittajaat1), mittaavat2), mitataa	evät mittaa, ei mitata	3rd plural	ovat mitanneet	evät oo mitanneet, ei oo mitattu
impersonal	mitataa	ei mitata	impersonal	ono mitattu	ei oo mitattu
Imperfekta			Pluskvamperfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	mittaisin	en mitant, en mitannut	1st singular	olin mitant, olin mitannut	en olt mitant, en olt mitannut
2nd singular	mittaisit, mittaist1)	et mitant, et mitannut	2nd singular	olit mitant, olit mitannut	et olt mitant, et olt mitannut
3rd singular	mittais	ei mitant, ei mitannut	3rd singular	oli mitant, oli mitannut	ei olt mitant, ei olt mitannut
1st plural	mittaisimma	emmä mitanneet	1st plural	olimma mitanneet	emmä olleet mitanneet
2nd plural	mittaisitta	että mitanneet	2nd plural	olitta mitanneet	että olleet mitanneet
3rd plural	mittaisiit1), mittaisivat2), mitattii	evät mitanneet, ei mitattu	3rd plural	olivat mitanneet	evät olleet mitanneet, ei olt mitattu
impersonal	mitattii	ei mitattu	impersonal	oli mitattu	ei olt mitattu
Konditsionala
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	mittajaisin	en mittajais	1st singular	olisin mitant, olisin mitannut	en olis mitant, en olis mitannut
2nd singular	mittajaisit, mittajaist1)	et mittajais	2nd singular	olisit mitant, olisit mitannut	et olis mitant, et olis mitannut
3rd singular	mittajais	ei mittajais	3rd singular	olis mitant, olis mitannut	ei olis mitant, ei olis mitannut
1st plural	mittajaisimma	emmä mittajais	1st plural	olisimma mitanneet	emmä olis mitanneet
2nd plural	mittajaisitta	että mittajais	2nd plural	olisitta mitanneet	että olis mitanneet
3rd plural	mittajaisiit1), mittajaisivat2), mitattais	evät mittajais, ei mitattais	3rd plural	olisivat mitanneet	evät olis mitanneet, ei olis mitattu
impersonal	mitattais	ei mitattais	impersonal	olis mitattu	ei olis mitattu
Imperativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	—	—	1st singular	—	—
2nd singular	mittaa	elä mittaa	2nd singular	oo mitant, oo mitannut	elä oo mitant, elä oo mitannut
3rd singular	mitatkoo	elköö mitatko	3rd singular	olkoo mitant, olkoo mitannut	elköö olko mitant, elköö olko mitannut
1st plural	—	—	1st plural	—	—
2nd plural	mitatkaa	elkää mitatko	2nd plural	olkaa mitanneet	elkää olko mitanneet
3rd plural	mitatkoot	elkööt mitatko, elköö mitattako	3rd plural	olkoot mitanneet	elkööt olko mitanneet, elköö olko mitattu
impersonal	mitattakkoo	elköö mitattako	impersonal	olkoo mitattu	elköö olko mitattu
Potentsiala
Preesens
	positive	negative
1st singular	mitannen	en mitanne
2nd singular	mitannet	et mitanne
3rd singular	mitannoo	ei mitanne
1st plural	mitannemma	emmä mitanne
2nd plural	mitannetta	että mitanne
3rd plural	mitannoot	evät mitanne, ei mitattane
impersonal	mitattannoo	ei mitattane
Nominal forms
Infinitivat			Partisipat
				active	passive
1st		mitata	present	mittaava	mitattava
2nd	inessive	mitatees	past	mitant, mitannut	mitattu
	instructive	mitaten	1) Chiefly in the Soikkola dialect. 2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. *) For the imperative, the 2nd plural (mitatkaa) may be used for the 3rd person as well. **) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative ***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential ****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd	illative	mittaamaa
	inessive	mittaamaas
	elative	mittaamast
	abessive	mittaamata
4th	nominative	mittaamiin
	partitive	mittaamista, mittaamist

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 309