monikulmio

Finnish

Etymology

moni +‎ -kulmio

Noun

Wikipedia ^fi

monikulmio

1. (geometry) A polygon (plane figure bounded by straight edges).

Declension

Declension of monikulmio (type valtio) singular plural nominative monikulmio monikulmiot genitive monikulmion monikulmioiden monikulmioitten partitive monikulmiota monikulmioita accusative monikulmio monikulmion monikulmiot inessive monikulmiossa monikulmioissa elative monikulmiosta monikulmioista illative monikulmioon monikulmioihin adessive monikulmiolla monikulmioilla ablative monikulmiolta monikulmioilta allative monikulmiolle monikulmioille essive monikulmiona monikulmioina translative monikulmioksi monikulmioiksi instructive – monikulmioin abessive monikulmiotta monikulmioitta comitative – monikulmioineen

Synonyms

• polygoni