| Inflection of moninaistua (Kotus type 52/sanoa, no gradation)
|
| indicative mood
|
| present tense
|
perfect
|
| person
|
positive
|
negative
|
person
|
positive
|
negative
|
| 1st sing.
|
moninaistun
|
en moninaistu
|
1st sing.
|
olen moninaistunut
|
en ole moninaistunut
|
| 2nd sing.
|
moninaistut
|
et moninaistu
|
2nd sing.
|
olet moninaistunut
|
et ole moninaistunut
|
| 3rd sing.
|
moninaistuu
|
ei moninaistu
|
3rd sing.
|
on moninaistunut
|
ei ole moninaistunut
|
| 1st plur.
|
moninaistumme
|
emme moninaistu
|
1st plur.
|
olemme moninaistuneet
|
emme ole moninaistuneet
|
| 2nd plur.
|
moninaistutte
|
ette moninaistu
|
2nd plur.
|
olette moninaistuneet
|
ette ole moninaistuneet
|
| 3rd plur.
|
moninaistuvat
|
eivät moninaistu
|
3rd plur.
|
ovat moninaistuneet
|
eivät ole moninaistuneet
|
| passive
|
moninaistutaan
|
ei moninaistuta
|
passive
|
on moninaistuttu
|
ei ole moninaistuttu
|
| past tense
|
pluperfect
|
| person
|
positive
|
negative
|
person
|
positive
|
negative
|
| 1st sing.
|
moninaistuin
|
en moninaistunut
|
1st sing.
|
olin moninaistunut
|
en ollut moninaistunut
|
| 2nd sing.
|
moninaistuit
|
et moninaistunut
|
2nd sing.
|
olit moninaistunut
|
et ollut moninaistunut
|
| 3rd sing.
|
moninaistui
|
ei moninaistunut
|
3rd sing.
|
oli moninaistunut
|
ei ollut moninaistunut
|
| 1st plur.
|
moninaistuimme
|
emme moninaistuneet
|
1st plur.
|
olimme moninaistuneet
|
emme olleet moninaistuneet
|
| 2nd plur.
|
moninaistuitte
|
ette moninaistuneet
|
2nd plur.
|
olitte moninaistuneet
|
ette olleet moninaistuneet
|
| 3rd plur.
|
moninaistuivat
|
eivät moninaistuneet
|
3rd plur.
|
olivat moninaistuneet
|
eivät olleet moninaistuneet
|
| passive
|
moninaistuttiin
|
ei moninaistuttu
|
passive
|
oli moninaistuttu
|
ei ollut moninaistuttu
|
| conditional mood
|
| present
|
perfect
|
| person
|
positive
|
negative
|
person
|
positive
|
negative
|
| 1st sing.
|
moninaistuisin
|
en moninaistuisi
|
1st sing.
|
olisin moninaistunut
|
en olisi moninaistunut
|
| 2nd sing.
|
moninaistuisit
|
et moninaistuisi
|
2nd sing.
|
olisit moninaistunut
|
et olisi moninaistunut
|
| 3rd sing.
|
moninaistuisi
|
ei moninaistuisi
|
3rd sing.
|
olisi moninaistunut
|
ei olisi moninaistunut
|
| 1st plur.
|
moninaistuisimme
|
emme moninaistuisi
|
1st plur.
|
olisimme moninaistuneet
|
emme olisi moninaistuneet
|
| 2nd plur.
|
moninaistuisitte
|
ette moninaistuisi
|
2nd plur.
|
olisitte moninaistuneet
|
ette olisi moninaistuneet
|
| 3rd plur.
|
moninaistuisivat
|
eivät moninaistuisi
|
3rd plur.
|
olisivat moninaistuneet
|
eivät olisi moninaistuneet
|
| passive
|
moninaistuttaisiin
|
ei moninaistuttaisi
|
passive
|
olisi moninaistuttu
|
ei olisi moninaistuttu
|
| imperative mood
|
| present
|
perfect
|
| person
|
positive
|
negative
|
person
|
positive
|
negative
|
| 1st sing.
|
—
|
—
|
1st sing.
|
—
|
—
|
| 2nd sing.
|
moninaistu
|
älä moninaistu
|
2nd sing.
|
—
|
—
|
| 3rd sing.
|
moninaistukoon
|
älköön moninaistuko
|
3rd sing.
|
olkoon moninaistunut
|
älköön olko moninaistunut
|
| 1st plur.
|
moninaistukaamme
|
älkäämme moninaistuko
|
1st plur.
|
—
|
—
|
| 2nd plur.
|
moninaistukaa
|
älkää moninaistuko
|
2nd plur.
|
—
|
—
|
| 3rd plur.
|
moninaistukoot
|
älkööt moninaistuko
|
3rd plur.
|
olkoot moninaistuneet
|
älkööt olko moninaistuneet
|
| passive
|
moninaistuttakoon
|
älköön moninaistuttako
|
passive
|
olkoon moninaistuttu
|
älköön olko moninaistuttu
|
| potential mood
|
| present
|
perfect
|
| person
|
positive
|
negative
|
person
|
positive
|
negative
|
| 1st sing.
|
moninaistunen
|
en moninaistune
|
1st sing.
|
lienen moninaistunut
|
en liene moninaistunut
|
| 2nd sing.
|
moninaistunet
|
et moninaistune
|
2nd sing.
|
lienet moninaistunut
|
et liene moninaistunut
|
| 3rd sing.
|
moninaistunee
|
ei moninaistune
|
3rd sing.
|
lienee moninaistunut
|
ei liene moninaistunut
|
| 1st plur.
|
moninaistunemme
|
emme moninaistune
|
1st plur.
|
lienemme moninaistuneet
|
emme liene moninaistuneet
|
| 2nd plur.
|
moninaistunette
|
ette moninaistune
|
2nd plur.
|
lienette moninaistuneet
|
ette liene moninaistuneet
|
| 3rd plur.
|
moninaistunevat
|
eivät moninaistune
|
3rd plur.
|
lienevät moninaistuneet
|
eivät liene moninaistuneet
|
| passive
|
moninaistuttaneen
|
ei moninaistuttane
|
passive
|
lienee moninaistuttu
|
ei liene moninaistuttu
|
| Nominal forms
|
| infinitives
|
participles
|
|
|
active
|
passive
|
|
active
|
passive
|
| 1st
|
moninaistua
|
present
|
moninaistuva
|
moninaistuttava
|
| long 1st1
|
|
past
|
moninaistunut
|
moninaistuttu
|
| 2nd
|
inessive2
|
moninaistuessa
|
moninaistuttaessa
|
agent3
|
moninaistuma
|
|
|
negative
|
moninaistumaton
|
| instructive
|
moninaistuen
|
—
|
1) Used only with a possessive suffix.
2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
|
| 3rd
|
inessive
|
moninaistumassa
|
—
|
| elative
|
moninaistumasta
|
—
|
| illative
|
moninaistumaan
|
—
|
| adessive
|
moninaistumalla
|
—
|
| abessive
|
moninaistumatta
|
—
|
| instructive
|
moninaistuman
|
moninaistuttaman
|
| 4th4
|
verbal noun
|
moninaistuminen
|
| 5th1
|
|
