muunnelma

Finnish

Noun

muunnelma

1. A variant.

Declension

Declension of muunnelma (type koira) singular plural nominative muunnelma muunnelmat genitive muunnelman muunnelmien muunnelmain1 partitive muunnelmaa muunnelmia accusative muunnelma muunnelman muunnelmat inessive muunnelmassa muunnelmissa elative muunnelmasta muunnelmista illative muunnelmaan muunnelmiin adessive muunnelmalla muunnelmilla ablative muunnelmalta muunnelmilta allative muunnelmalle muunnelmille essive muunnelmana muunnelmina translative muunnelmaksi muunnelmiksi instructive – muunnelmin abessive muunnelmatta muunnelmitta comitative – muunnelmineen 1) Rare.