nöyryytetty

Finnish

Etymology

nöyryyttää (“to humiliate”) +‎ -ttu

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈnøy̯ryːtetːy(ˣ)/, [ˈnø̞y̯ryːˌt̪e̞t̪ːy(ʔ)]
• Rhymes: -etːy
• Syllabification^(key): nöy‧ryy‧tet‧ty

Verb

nöyryytetty

1. past passive indicative connegative of nöyryyttää

Participle

nöyryytetty

1. past passive participle of nöyryyttää

Adjective

nöyryytetty (comparative nöyryytetympi, superlative nöyryytetyin)

1. humiliated (deprived of dignity or self-respect)

Declension

Inflection of nöyryytetty (Kotus type 1*C/valo, tt-t gradation)
nominative		nöyryytetty	nöyryytetyt
genitive		nöyryytetyn	nöyryytettyjen
partitive		nöyryytettyä	nöyryytettyjä
illative		nöyryytettyyn	nöyryytettyihin
		singular	plural
nominative		nöyryytetty	nöyryytetyt
accusative	nom.	nöyryytetty	nöyryytetyt
	gen.	nöyryytetyn
genitive		nöyryytetyn	nöyryytettyjen
partitive		nöyryytettyä	nöyryytettyjä
inessive		nöyryytetyssä	nöyryytetyissä
elative		nöyryytetystä	nöyryytetyistä
illative		nöyryytettyyn	nöyryytettyihin
adessive		nöyryytetyllä	nöyryytetyillä
ablative		nöyryytetyltä	nöyryytetyiltä
allative		nöyryytetylle	nöyryytetyille
essive		nöyryytettynä	nöyryytettyinä
translative		nöyryytetyksi	nöyryytetyiksi
abessive		nöyryytetyttä	nöyryytetyittä
instructive		—	nöyryytetyin
comitative		—	nöyryytettyine

Possessive forms of nöyryytetty (Kotus type 1*C/valo, tt-t gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative nöyryytettyni nöyryytettyni accusative nom. nöyryytettyni nöyryytettyni gen. nöyryytettyni genitive nöyryytettyni nöyryytettyjeni partitive nöyryytettyäni nöyryytettyjäni inessive nöyryytetyssäni nöyryytetyissäni elative nöyryytetystäni nöyryytetyistäni illative nöyryytettyyni nöyryytettyihini adessive nöyryytetylläni nöyryytetyilläni ablative nöyryytetyltäni nöyryytetyiltäni allative nöyryytetylleni nöyryytetyilleni essive nöyryytettynäni nöyryytettyinäni translative nöyryytetykseni nöyryytetyikseni abessive nöyryytetyttäni nöyryytetyittäni instructive — — comitative — nöyryytettyineni second-person singular possessor singular plural nominative nöyryytettysi nöyryytettysi accusative nom. nöyryytettysi nöyryytettysi gen. nöyryytettysi genitive nöyryytettysi nöyryytettyjesi partitive nöyryytettyäsi nöyryytettyjäsi inessive nöyryytetyssäsi nöyryytetyissäsi elative nöyryytetystäsi nöyryytetyistäsi illative nöyryytettyysi nöyryytettyihisi adessive nöyryytetylläsi nöyryytetyilläsi ablative nöyryytetyltäsi nöyryytetyiltäsi allative nöyryytetyllesi nöyryytetyillesi essive nöyryytettynäsi nöyryytettyinäsi translative nöyryytetyksesi nöyryytetyiksesi abessive nöyryytetyttäsi nöyryytetyittäsi instructive — — comitative — nöyryytettyinesi first-person plural possessor singular plural nominative nöyryytettymme nöyryytettymme accusative nom. nöyryytettymme nöyryytettymme gen. nöyryytettymme genitive nöyryytettymme nöyryytettyjemme partitive nöyryytettyämme nöyryytettyjämme inessive nöyryytetyssämme nöyryytetyissämme elative nöyryytetystämme nöyryytetyistämme illative nöyryytettyymme nöyryytettyihimme adessive nöyryytetyllämme nöyryytetyillämme ablative nöyryytetyltämme nöyryytetyiltämme allative nöyryytetyllemme nöyryytetyillemme essive nöyryytettynämme nöyryytettyinämme translative nöyryytetyksemme nöyryytetyiksemme abessive nöyryytetyttämme nöyryytetyittämme instructive — — comitative — nöyryytettyinemme second-person plural possessor singular plural nominative nöyryytettynne nöyryytettynne accusative nom. nöyryytettynne nöyryytettynne gen. nöyryytettynne genitive nöyryytettynne nöyryytettyjenne partitive nöyryytettyänne nöyryytettyjänne inessive nöyryytetyssänne nöyryytetyissänne elative nöyryytetystänne nöyryytetyistänne illative nöyryytettyynne nöyryytettyihinne adessive nöyryytetyllänne nöyryytetyillänne ablative nöyryytetyltänne nöyryytetyiltänne allative nöyryytetyllenne nöyryytetyillenne essive nöyryytettynänne nöyryytettyinänne translative nöyryytetyksenne nöyryytetyiksenne abessive nöyryytetyttänne nöyryytetyittänne instructive — — comitative — nöyryytettyinenne third-person possessor singular plural nominative nöyryytettynsä nöyryytettynsä accusative nom. nöyryytettynsä nöyryytettynsä gen. nöyryytettynsä genitive nöyryytettynsä nöyryytettyjensä partitive nöyryytettyään nöyryytettyänsä nöyryytettyjään nöyryytettyjänsä inessive nöyryytetyssään nöyryytetyssänsä nöyryytetyissään nöyryytetyissänsä elative nöyryytetystään nöyryytetystänsä nöyryytetyistään nöyryytetyistänsä illative nöyryytettyynsä nöyryytettyihinsä adessive nöyryytetyllään nöyryytetyllänsä nöyryytetyillään nöyryytetyillänsä ablative nöyryytetyltään nöyryytetyltänsä nöyryytetyiltään nöyryytetyiltänsä allative nöyryytetylleen nöyryytetyllensä nöyryytetyilleen nöyryytetyillensä essive nöyryytettynään nöyryytettynänsä nöyryytettyinään nöyryytettyinänsä translative nöyryytetykseen nöyryytetyksensä nöyryytetyikseen nöyryytetyiksensä abessive nöyryytetyttään nöyryytetyttänsä nöyryytetyittään nöyryytetyittänsä instructive — — comitative — nöyryytettyineen nöyryytettyinensä