normaalisuus

Finnish

Etymology

normaalinen +‎ -uus

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈnormɑːlisuːs/, [ˈno̞rmɑ̝ːˌlis̠uːs̠]
• Rhymes: -isuːs
• Syllabification^(key): nor‧maa‧li‧suus

Noun

normaalisuus

1. Synonym of normaalius (state of being normal or usual).
2. (chemistry, mathematics) normality

Declension

Inflection of normaalisuus (Kotus type 40*F/kalleus, t-d gradation)
nominative		normaalisuus	normaalisuudet
genitive		normaalisuuden	normaalisuuksien
partitive		normaalisuutta	normaalisuuksia
illative		normaalisuuteen	normaalisuuksiin
		singular	plural
nominative		normaalisuus	normaalisuudet
accusative	nom.	normaalisuus	normaalisuudet
	gen.	normaalisuuden
genitive		normaalisuuden	normaalisuuksien
partitive		normaalisuutta	normaalisuuksia
inessive		normaalisuudessa	normaalisuuksissa
elative		normaalisuudesta	normaalisuuksista
illative		normaalisuuteen	normaalisuuksiin
adessive		normaalisuudella	normaalisuuksilla
ablative		normaalisuudelta	normaalisuuksilta
allative		normaalisuudelle	normaalisuuksille
essive		normaalisuutena	normaalisuuksina
translative		normaalisuudeksi	normaalisuuksiksi
abessive		normaalisuudetta	normaalisuuksitta
instructive		—	normaalisuuksin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of normaalisuus (Kotus type 40*F/kalleus, t-d gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative normaalisuuteni normaalisuuteni accusative nom. normaalisuuteni normaalisuuteni gen. normaalisuuteni genitive normaalisuuteni normaalisuuksieni partitive normaalisuuttani normaalisuuksiani inessive normaalisuudessani normaalisuuksissani elative normaalisuudestani normaalisuuksistani illative normaalisuuteeni normaalisuuksiini adessive normaalisuudellani normaalisuuksillani ablative normaalisuudeltani normaalisuuksiltani allative normaalisuudelleni normaalisuuksilleni essive normaalisuutenani normaalisuuksinani translative normaalisuudekseni normaalisuuksikseni abessive normaalisuudettani normaalisuuksittani instructive — — comitative — normaalisuuksineni second-person singular possessor singular plural nominative normaalisuutesi normaalisuutesi accusative nom. normaalisuutesi normaalisuutesi gen. normaalisuutesi genitive normaalisuutesi normaalisuuksiesi partitive normaalisuuttasi normaalisuuksiasi inessive normaalisuudessasi normaalisuuksissasi elative normaalisuudestasi normaalisuuksistasi illative normaalisuuteesi normaalisuuksiisi adessive normaalisuudellasi normaalisuuksillasi ablative normaalisuudeltasi normaalisuuksiltasi allative normaalisuudellesi normaalisuuksillesi essive normaalisuutenasi normaalisuuksinasi translative normaalisuudeksesi normaalisuuksiksesi abessive normaalisuudettasi normaalisuuksittasi instructive — — comitative — normaalisuuksinesi first-person plural possessor singular plural nominative normaalisuutemme normaalisuutemme accusative nom. normaalisuutemme normaalisuutemme gen. normaalisuutemme genitive normaalisuutemme normaalisuuksiemme partitive normaalisuuttamme normaalisuuksiamme inessive normaalisuudessamme normaalisuuksissamme elative normaalisuudestamme normaalisuuksistamme illative normaalisuuteemme normaalisuuksiimme adessive normaalisuudellamme normaalisuuksillamme ablative normaalisuudeltamme normaalisuuksiltamme allative normaalisuudellemme normaalisuuksillemme essive normaalisuutenamme normaalisuuksinamme translative normaalisuudeksemme normaalisuuksiksemme abessive normaalisuudettamme normaalisuuksittamme instructive — — comitative — normaalisuuksinemme second-person plural possessor singular plural nominative normaalisuutenne normaalisuutenne accusative nom. normaalisuutenne normaalisuutenne gen. normaalisuutenne genitive normaalisuutenne normaalisuuksienne partitive normaalisuuttanne normaalisuuksianne inessive normaalisuudessanne normaalisuuksissanne elative normaalisuudestanne normaalisuuksistanne illative normaalisuuteenne normaalisuuksiinne adessive normaalisuudellanne normaalisuuksillanne ablative normaalisuudeltanne normaalisuuksiltanne allative normaalisuudellenne normaalisuuksillenne essive normaalisuutenanne normaalisuuksinanne translative normaalisuudeksenne normaalisuuksiksenne abessive normaalisuudettanne normaalisuuksittanne instructive — — comitative — normaalisuuksinenne third-person possessor singular plural nominative normaalisuutensa normaalisuutensa accusative nom. normaalisuutensa normaalisuutensa gen. normaalisuutensa genitive normaalisuutensa normaalisuuksiensa partitive normaalisuuttaan normaalisuuttansa normaalisuuksiaan normaalisuuksiansa inessive normaalisuudessaan normaalisuudessansa normaalisuuksissaan normaalisuuksissansa elative normaalisuudestaan normaalisuudestansa normaalisuuksistaan normaalisuuksistansa illative normaalisuuteensa normaalisuuksiinsa adessive normaalisuudellaan normaalisuudellansa normaalisuuksillaan normaalisuuksillansa ablative normaalisuudeltaan normaalisuudeltansa normaalisuuksiltaan normaalisuuksiltansa allative normaalisuudelleen normaalisuudellensa normaalisuuksilleen normaalisuuksillensa essive normaalisuutenaan normaalisuutenansa normaalisuuksinaan normaalisuuksinansa translative normaalisuudekseen normaalisuudeksensa normaalisuuksikseen normaalisuuksiksensa abessive normaalisuudettaan normaalisuudettansa normaalisuuksittaan normaalisuuksittansa instructive — — comitative — normaalisuuksineen normaalisuuksinensa

Further reading

• “normaalisuus”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03