Finnish edit

Etymology edit

osittaa +‎ -ua

Pronunciation edit

  • IPA(key): /ˈositːuɑˣ/, [ˈo̞s̠it̪ˌt̪uɑ̝(ʔ)]
  • Rhymes: -uɑ
  • Syllabification(key): o‧sit‧tu‧a

Verb edit

osittua

  1. (intransitive) to be partitioned or alloted

Conjugation edit

Inflection of osittua (Kotus type 52*C/sanoa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. ositun en ositu 1st sing. olen osittunut en ole osittunut
2nd sing. ositut et ositu 2nd sing. olet osittunut et ole osittunut
3rd sing. osittuu ei ositu 3rd sing. on osittunut ei ole osittunut
1st plur. ositumme emme ositu 1st plur. olemme osittuneet emme ole osittuneet
2nd plur. ositutte ette ositu 2nd plur. olette osittuneet ette ole osittuneet
3rd plur. osittuvat eivät ositu 3rd plur. ovat osittuneet eivät ole osittuneet
passive ositutaan ei osituta passive on osituttu ei ole osituttu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. osituin en osittunut 1st sing. olin osittunut en ollut osittunut
2nd sing. osituit et osittunut 2nd sing. olit osittunut et ollut osittunut
3rd sing. osittui ei osittunut 3rd sing. oli osittunut ei ollut osittunut
1st plur. osituimme emme osittuneet 1st plur. olimme osittuneet emme olleet osittuneet
2nd plur. osituitte ette osittuneet 2nd plur. olitte osittuneet ette olleet osittuneet
3rd plur. osittuivat eivät osittuneet 3rd plur. olivat osittuneet eivät olleet osittuneet
passive osituttiin ei osituttu passive oli osituttu ei ollut osituttu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. osittuisin en osittuisi 1st sing. olisin osittunut en olisi osittunut
2nd sing. osittuisit et osittuisi 2nd sing. olisit osittunut et olisi osittunut
3rd sing. osittuisi ei osittuisi 3rd sing. olisi osittunut ei olisi osittunut
1st plur. osittuisimme emme osittuisi 1st plur. olisimme osittuneet emme olisi osittuneet
2nd plur. osittuisitte ette osittuisi 2nd plur. olisitte osittuneet ette olisi osittuneet
3rd plur. osittuisivat eivät osittuisi 3rd plur. olisivat osittuneet eivät olisi osittuneet
passive osituttaisiin ei osituttaisi passive olisi osituttu ei olisi osituttu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. ositu älä ositu 2nd sing.
3rd sing. osittukoon älköön osittuko 3rd sing. olkoon osittunut älköön olko osittunut
1st plur. osittukaamme älkäämme osittuko 1st plur.
2nd plur. osittukaa älkää osittuko 2nd plur.
3rd plur. osittukoot älkööt osittuko 3rd plur. olkoot osittuneet älkööt olko osittuneet
passive osituttakoon älköön osituttako passive olkoon osituttu älköön olko osituttu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. osittunen en osittune 1st sing. lienen osittunut en liene osittunut
2nd sing. osittunet et osittune 2nd sing. lienet osittunut et liene osittunut
3rd sing. osittunee ei osittune 3rd sing. lienee osittunut ei liene osittunut
1st plur. osittunemme emme osittune 1st plur. lienemme osittuneet emme liene osittuneet
2nd plur. osittunette ette osittune 2nd plur. lienette osittuneet ette liene osittuneet
3rd plur. osittunevat eivät osittune 3rd plur. lienevät osittuneet eivät liene osittuneet
passive osituttaneen ei osituttane passive lienee osituttu ei liene osituttu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st osittua present osittuva osituttava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st osittuakseni osittuaksemme
2nd osittuaksesi osittuaksenne
3rd osittuakseen
osittuaksensa
past osittunut osituttu
2nd inessive2 osittuessa osituttaessa agent3 osittuma
Possessive forms
Person sing. plur.
1st osittuessani osittuessamme
2nd osittuessasi osittuessanne
3rd osittuessaan
osittuessansa
negative osittumaton
instructive osittuen 1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

3rd inessive osittumassa
elative osittumasta
illative osittumaan
adessive osittumalla
abessive osittumatta
instructive osittuman osituttaman
4th4 verbal noun osittuminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st osittumaisillani osittumaisillamme
2nd osittumaisillasi osittumaisillanne
3rd osittumaisillaan
osittumaisillansa

Anagrams edit