paniikki
Finnish edit
Etymology edit
From Swedish panik, from French panique, from Ancient Greek πανικός (panikós, “pertaining to Pan”).
Pronunciation edit
Noun edit
paniikki
Declension edit
Inflection of paniikki (Kotus type 5*A/risti, kk-k gradation) | ||||
---|---|---|---|---|
nominative | paniikki | paniikit | ||
genitive | paniikin | paniikkien | ||
partitive | paniikkia | paniikkeja | ||
illative | paniikkiin | paniikkeihin | ||
singular | plural | |||
nominative | paniikki | paniikit | ||
accusative | nom. | paniikki | paniikit | |
gen. | paniikin | |||
genitive | paniikin | paniikkien | ||
partitive | paniikkia | paniikkeja | ||
inessive | paniikissa | paniikeissa | ||
elative | paniikista | paniikeista | ||
illative | paniikkiin | paniikkeihin | ||
adessive | paniikilla | paniikeilla | ||
ablative | paniikilta | paniikeilta | ||
allative | paniikille | paniikeille | ||
essive | paniikkina | paniikkeina | ||
translative | paniikiksi | paniikeiksi | ||
abessive | paniikitta | paniikeitta | ||
instructive | — | paniikein | ||
comitative | See the possessive forms below. |
Synonyms edit
Derived terms edit
Related terms edit
References edit
- Häkkinen, Kaisa (2004) Nykysuomen etymologinen sanakirja [Modern Finnish Etymological Dictionary] (in Finnish), Juva: WSOY, →ISBN
Further reading edit
- “paniikki”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish][1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03