peruskunta

Finnish

Etymology

perus- (“base”) +‎ kunta (“municipality”); coined in 2000 - 2005 by advocates of merging existing municipalities into much larger units; refers to the idea that the new, large and strong municipalities would be the principal structure that provides public services to citizens.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈperusˌkuntɑ/, [ˈpe̞rus̠ˌkun̪t̪ɑ̝]
• Rhymes: -untɑ
• Syllabification^(key): pe‧rus‧kun‧ta

Noun

peruskunta

1. basic municipality (a municipality that does not have a governing body but that is not in itself part of a regional governing body)
2. basic municipality (a municipality large enough to offer public services in a proposed model)

Declension

Inflection of peruskunta (Kotus type 10*J/koira, nt-nn gradation)
nominative		peruskunta	peruskunnat
genitive		peruskunnan	peruskuntien
partitive		peruskuntaa	peruskuntia
illative		peruskuntaan	peruskuntiin
		singular	plural
nominative		peruskunta	peruskunnat
accusative	nom.	peruskunta	peruskunnat
	gen.	peruskunnan
genitive		peruskunnan	peruskuntien peruskuntainrare
partitive		peruskuntaa	peruskuntia
inessive		peruskunnassa	peruskunnissa
elative		peruskunnasta	peruskunnista
illative		peruskuntaan	peruskuntiin
adessive		peruskunnalla	peruskunnilla
ablative		peruskunnalta	peruskunnilta
allative		peruskunnalle	peruskunnille
essive		peruskuntana	peruskuntina
translative		peruskunnaksi	peruskunniksi
abessive		peruskunnatta	peruskunnitta
instructive		—	peruskunnin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of peruskunta (Kotus type 10*J/koira, nt-nn gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative peruskuntani peruskuntani accusative nom. peruskuntani peruskuntani gen. peruskuntani genitive peruskuntani peruskuntieni peruskuntainirare partitive peruskuntaani peruskuntiani inessive peruskunnassani peruskunnissani elative peruskunnastani peruskunnistani illative peruskuntaani peruskuntiini adessive peruskunnallani peruskunnillani ablative peruskunnaltani peruskunniltani allative peruskunnalleni peruskunnilleni essive peruskuntanani peruskuntinani translative peruskunnakseni peruskunnikseni abessive peruskunnattani peruskunnittani instructive — — comitative — peruskuntineni second-person singular possessor singular plural nominative peruskuntasi peruskuntasi accusative nom. peruskuntasi peruskuntasi gen. peruskuntasi genitive peruskuntasi peruskuntiesi peruskuntaisirare partitive peruskuntaasi peruskuntiasi inessive peruskunnassasi peruskunnissasi elative peruskunnastasi peruskunnistasi illative peruskuntaasi peruskuntiisi adessive peruskunnallasi peruskunnillasi ablative peruskunnaltasi peruskunniltasi allative peruskunnallesi peruskunnillesi essive peruskuntanasi peruskuntinasi translative peruskunnaksesi peruskunniksesi abessive peruskunnattasi peruskunnittasi instructive — — comitative — peruskuntinesi first-person plural possessor singular plural nominative peruskuntamme peruskuntamme accusative nom. peruskuntamme peruskuntamme gen. peruskuntamme genitive peruskuntamme peruskuntiemme peruskuntaimmerare partitive peruskuntaamme peruskuntiamme inessive peruskunnassamme peruskunnissamme elative peruskunnastamme peruskunnistamme illative peruskuntaamme peruskuntiimme adessive peruskunnallamme peruskunnillamme ablative peruskunnaltamme peruskunniltamme allative peruskunnallemme peruskunnillemme essive peruskuntanamme peruskuntinamme translative peruskunnaksemme peruskunniksemme abessive peruskunnattamme peruskunnittamme instructive — — comitative — peruskuntinemme second-person plural possessor singular plural nominative peruskuntanne peruskuntanne accusative nom. peruskuntanne peruskuntanne gen. peruskuntanne genitive peruskuntanne peruskuntienne peruskuntainnerare partitive peruskuntaanne peruskuntianne inessive peruskunnassanne peruskunnissanne elative peruskunnastanne peruskunnistanne illative peruskuntaanne peruskuntiinne adessive peruskunnallanne peruskunnillanne ablative peruskunnaltanne peruskunniltanne allative peruskunnallenne peruskunnillenne essive peruskuntananne peruskuntinanne translative peruskunnaksenne peruskunniksenne abessive peruskunnattanne peruskunnittanne instructive — — comitative — peruskuntinenne third-person possessor singular plural nominative peruskuntansa peruskuntansa accusative nom. peruskuntansa peruskuntansa gen. peruskuntansa genitive peruskuntansa peruskuntiensa peruskuntainsarare partitive peruskuntaansa peruskuntiaan peruskuntiansa inessive peruskunnassaan peruskunnassansa peruskunnissaan peruskunnissansa elative peruskunnastaan peruskunnastansa peruskunnistaan peruskunnistansa illative peruskuntaansa peruskuntiinsa adessive peruskunnallaan peruskunnallansa peruskunnillaan peruskunnillansa ablative peruskunnaltaan peruskunnaltansa peruskunniltaan peruskunniltansa allative peruskunnalleen peruskunnallensa peruskunnilleen peruskunnillensa essive peruskuntanaan peruskuntanansa peruskuntinaan peruskuntinansa translative peruskunnakseen peruskunnaksensa peruskunnikseen peruskunniksensa abessive peruskunnattaan peruskunnattansa peruskunnittaan peruskunnittansa instructive — — comitative — peruskuntineen peruskuntinensa