pitkitellä

Finnish

Etymology

pitkittää +‎ -ellä (frequentative aspect)

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈpitkitelːæˣ/, [ˈpit̪k̟iˌt̪e̞lːæ(ʔ)]
• Rhymes: -elːæ
• Syllabification^(key): pit‧ki‧tel‧lä

Verb

pitkitellä

1. (transitive) frequentative of pitkittää (“to lengthen”)

Conjugation

Inflection of pitkitellä (Kotus type 67*C/tulla, tt-t gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		pitkittelen	en pitkittele	1st sing.	olen pitkitellyt	en ole pitkitellyt
2nd sing.		pitkittelet	et pitkittele	2nd sing.	olet pitkitellyt	et ole pitkitellyt
3rd sing.		pitkittelee	ei pitkittele	3rd sing.	on pitkitellyt	ei ole pitkitellyt
1st plur.		pitkittelemme	emme pitkittele	1st plur.	olemme pitkitelleet	emme ole pitkitelleet
2nd plur.		pitkittelette	ette pitkittele	2nd plur.	olette pitkitelleet	ette ole pitkitelleet
3rd plur.		pitkittelevät	eivät pitkittele	3rd plur.	ovat pitkitelleet	eivät ole pitkitelleet
passive		pitkitellään	ei pitkitellä	passive	on pitkitelty	ei ole pitkitelty
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		pitkittelin	en pitkitellyt	1st sing.	olin pitkitellyt	en ollut pitkitellyt
2nd sing.		pitkittelit	et pitkitellyt	2nd sing.	olit pitkitellyt	et ollut pitkitellyt
3rd sing.		pitkitteli	ei pitkitellyt	3rd sing.	oli pitkitellyt	ei ollut pitkitellyt
1st plur.		pitkittelimme	emme pitkitelleet	1st plur.	olimme pitkitelleet	emme olleet pitkitelleet
2nd plur.		pitkittelitte	ette pitkitelleet	2nd plur.	olitte pitkitelleet	ette olleet pitkitelleet
3rd plur.		pitkittelivät	eivät pitkitelleet	3rd plur.	olivat pitkitelleet	eivät olleet pitkitelleet
passive		pitkiteltiin	ei pitkitelty	passive	oli pitkitelty	ei ollut pitkitelty
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		pitkittelisin	en pitkittelisi	1st sing.	olisin pitkitellyt	en olisi pitkitellyt
2nd sing.		pitkittelisit	et pitkittelisi	2nd sing.	olisit pitkitellyt	et olisi pitkitellyt
3rd sing.		pitkittelisi	ei pitkittelisi	3rd sing.	olisi pitkitellyt	ei olisi pitkitellyt
1st plur.		pitkittelisimme	emme pitkittelisi	1st plur.	olisimme pitkitelleet	emme olisi pitkitelleet
2nd plur.		pitkittelisitte	ette pitkittelisi	2nd plur.	olisitte pitkitelleet	ette olisi pitkitelleet
3rd plur.		pitkittelisivät	eivät pitkittelisi	3rd plur.	olisivat pitkitelleet	eivät olisi pitkitelleet
passive		pitkiteltäisiin	ei pitkiteltäisi	passive	olisi pitkitelty	ei olisi pitkitelty
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		pitkittele	älä pitkittele	2nd sing.	—	—
3rd sing.		pitkitelköön	älköön pitkitelkö	3rd sing.	olkoon pitkitellyt	älköön olko pitkitellyt
1st plur.		pitkitelkäämme	älkäämme pitkitelkö	1st plur.	—	—
2nd plur.		pitkitelkää	älkää pitkitelkö	2nd plur.	—	—
3rd plur.		pitkitelkööt	älkööt pitkitelkö	3rd plur.	olkoot pitkitelleet	älkööt olko pitkitelleet
passive		pitkiteltäköön	älköön pitkiteltäkö	passive	olkoon pitkitelty	älköön olko pitkitelty
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		pitkitellen	en pitkitelle	1st sing.	lienen pitkitellyt	en liene pitkitellyt
2nd sing.		pitkitellet	et pitkitelle	2nd sing.	lienet pitkitellyt	et liene pitkitellyt
3rd sing.		pitkitellee	ei pitkitelle	3rd sing.	lienee pitkitellyt	ei liene pitkitellyt
1st plur.		pitkitellemme	emme pitkitelle	1st plur.	lienemme pitkitelleet	emme liene pitkitelleet
2nd plur.		pitkitellette	ette pitkitelle	2nd plur.	lienette pitkitelleet	ette liene pitkitelleet
3rd plur.		pitkitellevät	eivät pitkitelle	3rd plur.	lienevät pitkitelleet	eivät liene pitkitelleet
passive		pitkiteltäneen	ei pitkiteltäne	passive	lienee pitkitelty	ei liene pitkitelty
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		pitkitellä		present	pitkittelevä	pitkiteltävä
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st pitkitelläkseni pitkitelläksemme 2nd pitkitelläksesi pitkitelläksenne 3rd pitkitelläkseen pitkitelläksensä		past	pitkitellyt	pitkitelty
2nd	inessive2	pitkitellessä	pitkiteltäessä	agent3	pitkittelemä
		Possessive forms Person sing. plur. 1st pitkitellessäni pitkitellessämme 2nd pitkitellessäsi pitkitellessänne 3rd pitkitellessään pitkitellessänsä		negative	pitkittelemätön
	instructive	pitkitellen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	pitkittelemässä	—
	elative	pitkittelemästä	—
	illative	pitkittelemään	—
	adessive	pitkittelemällä	—
	abessive	pitkittelemättä	—
	instructive	pitkittelemän	pitkiteltämän
4th4	verbal noun	pitkitteleminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st pitkittelemäisilläni pitkittelemäisillämme 2nd pitkittelemäisilläsi pitkittelemäisillänne 3rd pitkittelemäisillään pitkittelemäisillänsä